USKOT-foorumin edustajat vierailulla Kööpenhaminassa Minhaj-Ul-Quran-moskeijassa. Moskeijan toimintaa foorumilaisille esitteli Tanskan muslimiunionin puheenjohtaja Urfan Zahoor Ahmet (kuvassa oikealla).
Foorumin tavoitteena on luoda uskontodialogitoimijoiden pohjoismainen verkosto, joka vahvistaa myös kansallista uskontodialogiamme lisäämällä pohjoismaista uskontodialogitoimijoiden yhteisyötä. Puheenjohtaja Heikki Huttunen, toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio sekä hallituksen jäsen Laura Huovinen tekivät matkat Kööpenhaminaan ja Reykjavikiin tapaamaan paikallisia toimijoita ja tutustumaan heidän toimintaansa.
Tanskassa uskonnonvapaus on osa ulko- ja turvallisuuspoliikan strategiaa
Matkan ensimmäisellä pysähdyksellään Kööpenhaminassa USKOT-foorumin edustajat tapasivat Kirkkoministeriön kansliapäällikön, juristi Jens Christian Holmin, ulkoministeriön ihmisoikeusasiain osastonjohtajan Mathilde Silje Helön sekä Uskonnon ja katsomusten suurlähettilään Karen Grönlund Rognen.
Ministeriö oli vienyt läpi kolmen vuoden prosessin, jonka aikana tehtiin dokumentti Religious Communities Act ja uudistettiin uskonnonvapauslaki uskonnollisen yhdyskunnan rekisteröimisen sääntöjen ja prosessin osalta. Nykyään ne ovat pitkälti saman suuntaiset kuin on Suomessa. Tanska pitää ulkomaisissa hankkeissaan vahvasti esillä uskonnonvapautta, sekä ihmisoikeustyössä että kehitysyhteistyössä. Se kuuluu myös heidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa strategiaan.
Pyöreän pöydän keskustelu oli ensimmäinen vastaava ja siihen osallistui myös kirkollisten asioiden edustaja. Mukana oli Humanistiliitto sekä kahdeksan edustajaa viidestä uskonnosta. Uskontojen ja Humanistiliiton verkostoituminen on vielä pitkälti epävirallista. He pohtivat, miten uskontodialogi voisi olla organisoidumpaa. USKOT-foorumin käynti antoi sysäyksen viedä asiaa eteenpäin. Heidän pitää kehittää malli, joka sopii siihen, että evankelis-luterilaisella kirkolla on valtionkirkon asema.
Ruohonjuuritason yhteyksiä
Uskontodialogia toteutetaan Tanskassa paljon ruohonjuuritasolla ja toimintaa ohjaa ja rahoittaa kunnat.
Resam-yhteisö on yksityisesti toimiva uskontojen verkostoitumisaloite, jossa mukana ovat abrahamilaiset uskonnot. Toiminta keskittyy teemaan Uskonto ja yhteiskunta. Verkosto jakaa viisautta siitä, mitä uskonnoissa on annettavana, kun tehdään useiden uskontojen yhteistä vaikuttamistyötä näkyvästi ja herätetään tietoisesti keskustelua.
Tanskalaisen muslimiunionin (Danish Muslim Union) puheenjohtaja Urfan Zahoor Ahmet esitteli Minhaj-Ul-Quran-moskeijaa sekä Urfanin ja paikallisen papin vetämää dialogihanketta, erityisesti sen Conversation and Co-operation -toimintaa. Toiminnassa ihmiset viettävät toistensa uskonnollisia juhlia ja vierailevat kirkoissa ja moskeijoissa sekä tapaavat toisiaan säännöllisesti.
Vieraita emännöivät evankelis-luterilaisen kirkon työntekijät pääsihteeri Ane Kristine Brandt ja Sigrid la Cour Sonne.
Islannissa pyyntöjä ja vastauksia uskontodialogille
Matkan jatkuessa Islantiin Huttunen, Kuusikallio ja Huovinen tapasivat Reykjavikin kaupungin hallinnosta juristi Gurdun Elsa Tryggvadottirin, joka kuuluu Reykjavikin kaupungin ihmisoikeus- ja demokratiaosastoon.
Kaupunki on saanut viime vuosina merkittäviä määriä kahdenvälisiä yhteydenottoja uskonnollisilta ja katsomuksellisilta yhteisöiltä. Vuonna 2021 kaupunki perusti työryhmän, jossa on edustettuna useita uskonnollisia ryhmiä sekä uskonnottomien ryhmä, ja jonka tehtävänä on vahvistaa uskontojen viranomaisyhteistyötä. Uskontoihin liittyviä aiheita ovat uskonnonopetus kouluissa, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus, kouluväkivalta, joululaulut ja -näytelmät, maanomistusoikeudet, uskonnollisten yhteisöjen taloudellinen valvonta.
Foorumin edustajat tapasivat Interfaith Forum of Iceland -verkoston Reykjavikin roomalais-katolisen kirkon tiloissa. Tapaamiseen osallistui kymmenen uskontoa tai tunnustuskuntaa. Verkosto kokoontuu epävirallisesti ystävyyspohjalta. Verkosto on perustettu 2006 yhteisen julkilausuman pohjalle, jonka valmistelivat ja allekirjoittivat uskonnolliset toimijat Islannin presidentin läsnä ollessa.
Verkosto on järjestänyt useita seminaareja mm. uskonnonvapauden, ympärileikkauksen, pyhien paikkojen ja hautauslainsäädännön teemoista. Sillä ei ole verkostona suoria, vakiintuneita eikä säännöllisiä yhteyksiä viranomaisiin tai mediaan, mutta Islannin presidentti kutsui verkoston viralliseen kuulemistapaamiseen Israel-Gaza-konfliktin alkaessa.
Yhteisillä intresseillä eteenpäin
Tanskan kumppaneiden, kuten Islanninkin verkoston, kanssa keskusteluun nousivat pohjoismaisen yhteistyön tärkeys ja yhteiset uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kysymykset sekä tarve jakaa ajankohtaisia asioita ja hyviä käytäntöjä. Molemmat ovat kiinnostuneita osallistumaan ja suunnittelemaan pohjoismaista jatkoa sekä selvittää sen perusteella tarvetta järjestäytyä selkeämmin.
