For English summary of the article scroll down
Ihmisen hengellisyys sekä seksuaalinen ja sukupuolinen identiteetti eivät ole vastakkain. Oikeus syrjimättömyyteen on sateenkaari-ihmisille myös uskonnonvapauden edellytys. Uskontojen on tärkeää osallistua keskusteluihin sateenkaari-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksista sekä uskonnonvapaudesta. USKOT-foorumin ihmisoikeusjaosto järjesti Kirkon talolla Ihmisarvo on loukkaamaton -asiantuntijaseminaarin, jonka tarkoituksena oli edistää uskontojen ja sateenkaari-ihmisten välistä vuoropuhelua yhtä lailla kuin uskonnollisten yhteisöjen ja sateenkaari-ihmisten yhteistyötä ja keskinäistä kunnioitusta. Tilaisuudessa kuultiin monta tärkeää ja asiantuntevaa puheenvuoroa ihmisoikeuksien jakamattomuudesta. Puhujina seminaarissa kuultiin opetusministeri Anna-Maja Henriksson, Espoon hiippakunnan piispa ja ihmisoikeusvaltuuston jäsen Kaisamari Hintikka, ihmisoikeusvaltuuskunnan jäsen Atik Ali, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori Johan Bastubacka. Puheenvuorojen jälkeisessä paneelissa keskustelivat Kaisamari Hintikka, Atik Ali, Kerttu Tarjamo, Johan Bastubacka sekä ihmisoikeusjaoston varapuheenjohtaja Ilkka Aura. Paneelin moderaattorina toimi Foorumin puheenjohtaja isä Heikki Huttunen.
Ihmisoikeudet ovat jakamattomia
Ihmisarvon loukkaamattomuus oli seminaarin puheenvuorojen keskeinen teema. Ihmisarvon loukkaamattomuus on EU:n perusoikeuskirjan 1. artikla ja sen mukaan ihmisarvoa tulee kunnioittaa ja suojella. Atik Ali korosti puheenvuorossaan, että ihmisarvo on itsessään kaikkien ihmisten perusoikeus sekä kaikkien muiden oikeuksien perusta. Ihmisarvo kuuluu peruskirjassa vahvistettuihin olennaisiin oikeuksiin. Julkisella vallalla on velvollisuus turvata, ettei uskonnonvapauden turvaaminen aiheudu kenenkään ihmisoikeuksien rikkomisen kustannuksella. Yliopistonlehtori Johan Bastubackan mukaan Ihmisoikeusperinne on jännitteisessä asemassa sateenkaarioikeuksien kanssa: ”YK:n ihmisoikeussopimus vuodelta 1948 ei mainitse vähemmistöryhmiä.” Bastubacka totesi puheenvuorossaan, että tulkinta ihmisoikeuksista on vasta viime vuosikymmeninä alkanut koskettaa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. ”Tämä on avannut mahdollisuuden tasa-arvoisempaan elämään.”
Keskusteluissa nousi esiin, kuinka Suomessa julkinen keskustelu sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisesta uskonnollisella kentällä on paljolti evankelis-luterilaisen kirkon vetämää. Hyvin usein aiheen käsittely kulminoituu kirkon avioliittokäsitykseen, eli siihen, saavatko samaa sukupuolta edustavat parit mennä kirkossa naimisiin. Piispa Kaisamari Hintikka katsahti puheenvuorossaan evankelis-luterilaisen kirkon matkaan kohti sateenkaariparien avioliittoa. Asiaa on käsitelty useaan otteeseen 2010- ja 2020-luvuilla ja tilanne on kirkon sisälläkin mielipiteitä jakava. Vaikka evankelis-luterilainen kirkko tuottaakin yhä enemmän tapahtumia ja osallisuutta edistäviä toimintamuotoja sateenkaari-ihmisille, ja monet papit ovat ilmoittaneet vihkivänsä myös samaa sukupuolta olevia pareja, löytyy kirkon sisällä yhä syrjiviä käytäntöjä ja näkemyksiä.
Keväällä 2024 mediassa laajalti huomioitu kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen malli on menossa kirkolliskokouksen käsittelyyn. Piispainkokouksen ehdotuksen mukaisesti toisessa käsityksessä avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Näille käsityksille on erilaiset teologiset perustelut. Seminaarin keskusteluissa todettiin, että evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsityksen saama huomio on hyvä asia, sillä julkinen keskustelu sateenkaari-ihmisten oikeuksista on myös vähemmistöuskontojen etu. Valmiiksi aloitettua työtä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen eteen voidaan jatkaa vähemmistöuskontojen sisällä matalammalla kynnyksellä. Suomi on sateenkaari-ihmisten oikeuksien toteutumisessa jäljessä pohjoismaisia naapureitaan, sillä Hintikka totesi muiden pohjoismaiden luterilaisten kirkkojen jo vihkivät sateenkaaripareja. Lisäksi Euroopassa Saksan evankeliset kirkot sekä Tšekin evankelinen kirkko, Pohjois-Amerikan ja Kanadan evankelis-luterilaiset kirkot sekä Latinalaisessa Amerikassa Argentiinan, Uruguayn ja Brasilian evankelis-luterilaiset kirkot vihkivät sateenkaaripareja.
Uskonnot ovat osa sateenkaariliikkeen historiaa
Aina keskustelut uskonyhteisöistä ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä eivät ole keskittyneet avioliittokäsitykseen. Uskonnot ovat läpi historian rikkoneet sateenkaari-ihmisten oikeuksia radikaaleilla ja julmilla tavoilla. Kerttu Tarjamo valotti puheessaan Seta-kansalaisjärjestön syntyä. Helsingissä järjestettiin vuonna 1974 vanhassa kirkkopuistossa ensimmäinen mielenosoitus sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolesta evankelis-luterilaisen kirkon työsyrjinnän johdosta. Samana vuonna perustettiin ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Seta. Tarjamo muistutti, että yhä tänä päivänäkin Suomessa sateenkaari-ihmisten kokema syrjintä on arkipäivää.
Maailmalla on vahvistunut tapa vastustaa sateenkaarioikeuksia vetoamalla uskonnonvapauteen. Täten ihmisen perusoikeuteen kuuluvaa uskonnonvapautta väärinkäytetään yhdenvertaisuuden estämiseksi. Tämä loukkaa sateenkaari-ihmisten ihmisarvoa ja estää heidän perusoikeuksiensa toteutumista. Usein motiivit eivät tule puhtaasti uskonnollisista argumenteista, vaan uskontoja käytetään keppihevosina liittämällä ne populistiseen retoriikkaan. Muun muassa uskonto-oikeutta tutkinut Bastubacka puhui puheenvuorossaan uskontojen ja politiikan yhteisestä historiasta. Uskonnolla ja politiikalla on vanhat suhteet, jotka kietoutuvat valtapolitiikan ympärille. Kysymys seksuaalisuudesta otetaan käyttöön vallankäytön välineeksi. Uskonnot ovat perinteisesti liittoutuneet valtiovallan kanssa, eikä uskonnonvapauden nimissä olla tultu yhteen sateenkaarioikeuksien edistämiseksi.
Miksi uskontojen piirissä pitäisi keskustella sateenkaarioikeuksista?
Seminaarissa pohdittiin, miksi sateenkaari-ihmisten oikeuksista keskusteleminen on tärkeää myös uskontojen piirissä. Hintikka muistutti, että ihmisen seksuaalisuus ja uskonnollisuus ovat ihmiselämän kaksi suurinta liikuttajaa. Jokaisessa yhteisössä, myös uskonnollisissa, on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat aina herättäneet voimakkaita reaktioita ja mielipiteitä joissain uskonnollisissa yhteisöissä.
Uskonnonvapauteen kuuluu uskontojen sisäinen autonomia, mutta on varmistettava yksilön ja yhteisöjen oikeuksien tasapaino. Uskonnot toimivat perinteiden ylläpitäjinä ja kannattajina, mutta myös muutosvoimana. Mikäli uskonnot puolustavat ihmisoikeuksia, heidän panostaan tarvitaan keskusteluun. Ilkka Aura totesi, että mikäli ihminen käyttää vakaumustaan toisen henkilön ihmisoikeuksien polkemiseen, hän ei tunne vakaumuksensa ydintä kovin hyvin: ”Uskonnollisten yhteisöjen eettinen velvollisuus on puolustaa ihmisoikeuksia.”
Sateenkaarioikeuksien edistäminen vaatii tekoja kaikilta
Seminaarikeskustelussa nousi esille, kuinka käsitellessämme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, sateenkaari-ihmisten ohi ja yli puhutaan. Bastubacka totesi, että puhe on hyvin usein toiseuttavaa ja aiheet sateenkaarioikeuksien ympärillä ovat polarisoituneet ja politisoituneet. Sekä Aura että Tarjamo korostivat, että kunnioittava dialogi on tapa, jolla muutosta voidaan saada aikaan. Asianomaisia on kuultava ja heidän kokemuksensa on otettava huomioon myös uskonnollisissa yhteisöissä. Tarjamo listaa, että Suomesta löytyy jo eri järjestöjä, jotka tekevät työtä hengellisten sateenkaari-ihmisten asian parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi Malkus, Yhteys-liike, BuraQ, Islamia Queeristi- hanke ja Uskontojen uhrien tuki.
Atik varoitti keskustelun siiloutumisesta, eli tilanteesta, jossa keskustelua käydään keskenään tietyn ryhmän sisällä. ”Meidän täytyy rakentaa siltoja, ei siiloja.” Seminaarin tarkoituksena olikin laajentaa keskustelua sekä luoda keskinäistä luottamusta ja turvallisia tiloja sateenkaarioikeuksista puhumiselle ja niiden edistämiselle.
Tarjamo vielä muistutti, että keskusteluissa ei pidä jäädä jumiin avioliittokeskusteluun, sillä usein keskeiset ihmisten elämiin liittyvät kysymykset ovat jotain ihan muuta. Ensin tulisi tunnustaa sateenkaari-ihmiset osaksi yhteisöjä tasavertaisina ilman syrjintää. Sateenkaariparit sisällyttävä avioliittokäsitys ei automaattisesti luo kirkosta turvallista tilaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Muutos on tapahduttava uskonnollisissa yhteisöissä sisältä päin. Keskustelussa rohkaistiin esimerkiksi pappien ottavan saarnoissaan avoimesti puheeksi sateenkaari-ihmiset.
USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio kysyi lopuksi panelisteilta, mitä Foorumi voisi tehdä edistääkseen sateenkaarioikeuksien toteutumista ja keskustelua sateenkaari-ihmisten ja uskontojen välillä. Keskeinen viesti panelisteilta oli keskustelun fasilitoiminen ja ylläpito sekä tietoisuuden lisääminen ja seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden tunnustaminen. Jo sellaisten rakenteiden olemassaololla, jotka tukisivat sateenkaari-ihmisiä olisi positiivinen vaikutus. Lisäksi on tärkeää tuomita sateenkaari-ihmisiin kohdistuva viha ja väkivalta sekä pohtia käytäntöjä oman yhteisönsä sisällä. Aura muistutti loppupuheenvuorossaan, että uskonnoilla on suuri vastuu turvallisen tilan periaatteiden ja keskustelun luomisessa. Jokaisella on henkilökohtainen mahdollisuus rakentaa näitä siltoja omissa yhteisöissään.
———————————————————————–
Spirituality and sexual and gender identity are not mutually exclusive. Non-discrimination is essential for LGBTQ+ individuals’ freedom of religion. Thus, it is important that religious communities participate in discussions about LGBTQ+ rights and religious freedom. A seminar organized by the CORE Forum’s Human Rights Committee, aimed to foster dialogue and cooperation between religious groups and LGBTQ+ people.
Keynote speakers at the seminar included Minister of Education Anna-Maja Henriksson, Bishop of Espoo and Human Rights Delegation member Kaisamari Hintikka, Human Rights Delegation member Atik Ali, Seta’s Secretary General Kerttu Tarjamo, and Johan Bastubacka from Faculty of Theology at University of Helsinki. Hintikka, Ali, Tarjamo, Bastubacka and the vice-chair of the Human Rights Commission Ilkka Aura discussed in the panel after the speeches. The moderator of the panel was the chair of the Forum, Father Heikki Huttunen.
Human rights are indivisible
All speakers emphasized the indivisibility of human rights. Inviolability of human dignity is the first Article of the EU Charter of Fundamental Rights, and according to it human dignity must be respected and protected. Atik Ali emphasized in his speech that human dignity is in itself a basic right of all people and the basis of all other rights. The public authority has an obligation to ensure that the protection of religious freedom does not come at the expense of violating anyone’s human rights. According to Bastubacka, the Human Rights tradition is in a tense position with LGBTQ+ rights: ”The UN Human Rights Convention from 1948 does not mention minority groups.” In his speech, Bastubacka stated that the interpretation of human rights has only started to consider sexual and gender minorities in recent decades. ”This has opened the possibility for a more equal life.”
The seminar noted that discussions on LGBTQ+ rights within the religious sphere in Finland often focus on the Evangelical Lutheran Church’s stance on marriage. Bishop Hintikka reviewed the church’s journey toward acceptance of same-sex marriage. The theme causes internal divisions within the church. Although some clergy support same-sex marriages, and there are more and more inclusive activities and spaces for LGBTQ+ people in church, discriminatory practices persist.
The new dual model for marriage drew a lot of attention in the media and public sphere in spring 2024 in Finland. It proposes that marriage can be viewed as either between a man and a woman or between two individuals. Seminar panelists concluded that public discussion on this matter is seen as beneficial for advancing the discussion on LGBTQ+ rights within minority religions as well.
Religions are part of LGBTQ+ movement history
Religions have historically violated LGBTQ+ rights, and still today, those against LGBTQ+ people’s rights often misuse religious freedom to oppose equality. Misusing religious freedom to prevent equality violates LGBTQ+ people’s dignity and their basic and human rights. Tarjamo discussed the founding of the human rights organization Seta in response to discrimination by Evangelical Lutheran Church in 1974. First demonstration in Finland supporting LGBTQ+ people’s rights was organized in 1974 due to the church discriminating a LGBTQ+ person. That year became the founding year for Seta.
Bastubacka discussed the intertwined history of religion and politics, highlighting how religions have often allied with political power rather than advocating for LGBTQ+ rights. Questions about sexuality have been harnessed as political instrument of power.
Defending LGBTQ+ rights call for everyone’s participation
Often the discussion on LGBTQ+ rights does not take into account or include voices from the LGBTQ+ community. Hintikka emphasized that discussions on sexuality and religion should recognize that these two aspects have a significant impact on human life. LGBTQ+ individuals do exist in religious communities. Aura reminded that defending human rights is part of religions’ ethical duty. Different organizations already exist in Finland that promote LGBTQ+ rights and religious freedom.
Executive director of CORE Forum Katri Kuusikallio asked how the Forum could take action in promoting and defending LGBTQ+ rights. Panelists called for respectful dialogue and genuine inclusion of LGBTQ+ experiences in religious communities. Tarjamo reminded that the focus should go beyond the marriage question to recognizing LGBTQ+ individuals as equal members in communities without discrimination. The CORE Forum was urged to facilitate discussions and awareness, maintaining structures that support LGBTQ+ individuals and fostering safe, inclusive environments within religious communities.
