Norjan Kristiansandissa vietetään vuosittain toukokuun alussa demokratiaviikkoa. Kristiansandin keskustelut -niminen tapahtuma kokoaa Euroopasta yhteen laajasti katsomusten edustajia. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden keskustella demokratian ja uskontojen yhtymäkohdissa ajankohtaisista aiheista.
Kristiansandin keskustelut koostuu kahdesta projektista, MEET (Muslim European Empowerment Program) ja The Kristiansand Interfaith Dialogue. Moni tapahtumakävijä osallistuu molempiin. Tänä vuonna MEET toteutettiin kolmannen kerran. USKOT-foorumilta tapahtuman molempiin päiviin osallistui toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio sekä Foorumin hallituksen päätöksellä Vantaan Myyrmäen moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse. MEET edistää sekä muslimien sisäistä dialogia että käsittelee muslimien tehtävää osana uskontojenvälistä dialogia. Uusin kumppani Kristiansandin kaupungille ja muille uskontodialogitapahtuman järjestäjille on International Panel of Parliamentarians for Freedom of Religion or Belief (IPPFoRB).
MEET 2024: Yhdistäviä näkökulmia ja rakentavaa dialogia
Uskonto on maailmanlaajuisesti luonnollinen osa useimpia yhteisöjä. Monille yksilöille ja yhteisöille uskonto merkitsee keskeistä tukea elämään tarjoten merkityksellisyyden tunnetta ja rikastaen koko elämänlaatua. Kuitenkin historia on osoittanut, että uskonto voi myös olla konfliktin ja epäkohtien lähde.
Demokraattisissa yhteiskunnissa uskonnonvapaus sekä vapaus valita ja harjoittaa uskontoaan on perusoikeus. Samaan aikaan joidenkin uskontojen kohdalla on havaittu yhteentörmäyksiä ihmisoikeuksien periaatteiden kanssa. Tämä aiheuttaa jännitteisen toimintakentän, jota on samalla vaativaa mutta myös palkitsevaa tutkia. Viimeaikaiset globaalit kehitykset ovat aliarvioineet uskonnollisten yhteisöjen roolin monissa konflikteissa. Siksi on erittäin tärkeää fasilitoida dialogeja eri maailmankatsomusten kesken.
The Kristiansand Conversations, Kristiansandin keskustelut, järjestetään yhteistyönä kaupungin, julkisen sektorin, Adgerin yliopiston, järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten organisaatioiden kesken.
Keskinäinen luottamus koetuksella
Lokakuun tapahtumien jälkeen monissa maissa luottamus yhteiskuntaan on koetuksella. Jos luottamus menetetään, menetetään myös yhteenkuuluvuus. Jotkut kokevat, että luottamus on tuhottu ja uudelleenrakentaminen tulee viemään pitkän ajan.
Tilanne Gazassa on ollut olemassa kytevänä jo vuosikymmenet, vaikka siitä ei ole puhuttu. Nyt konfliktin puhjettua liikkeelle lähtevät yhä useammat ihmiset ja tahot, eivät puolustaakseen konfliktin jotain osapuolta, vaan he ovat ihmisiä, jotka ovat heränneet tahtoon toimia oikeuden puolesta. Kaupunkien on hyvä ottaa Lähi-Idän kriisi huomioon mahdollistamalla turvallinen tila, jossa tunteet ja ajatukset saavat tulla esiin.
Monet ovat alkaneet menettää uskoaan dialogiin, mutta dialogia pitää käydä, erityisesti heidän kanssaan, jotka ovat asioista eri mieltä. Dialogissa osapuolten pitäisi kuitenkin olla tasa-arvoisessa asemassa. Olemassa olevista valta-asemista pitää olla tietoinen, kuten myös siitä miten valta-asemat vaikuttavat dialogiin ja sen tulokseen. Dialogin luonne, tavoitteet tai painotukset voivat olla myös erilaisia riippuen siitä, käydäänkö sitä esimerkiksi politiikassa vai uskonnoissa vai niiden kesken. Pelisäännöt tulee tehdä kaikille osapuolille selviksi. Joskus on toisaalta viisasta hakea kumppaneita, jotka ymmärtävät omaa asiaa ja täten olla yhdessä vahvempia. Olisi hyvä muistaa ja huomioida, että Euroopassa ja Euroopasta kerrotaan liikaa yksipuolista tarinaa, jossa Euroopan nykyinen monimuotoisuus ei tule esiin. Johtopäätöksiä tehdään usein sen mukaan, mitkä meidän arvomme ja asenteemme ovat yhden tarinan kautta, sen sijaan, että niitä tarkasteltaisiin monimuotoisesta tarinasta käsin.
Poliitikot eivät puolusta uskontoja, sillä poliittisissa päättäjissä on niin vähän diversiteettiä ja eri uskontojen edustajia. He eivät tiedä, mitä viedä uskontojen näkökulmasta eteenpäin ja miten.
Uskontojen pitäisi tuoda vahvemmin esiin arvoja: armoa, vihollisen rakastamista, ihmisarvoa, rehellisyyttä, eettistä pohdintaa ja eettisten sääntöjen noudattamista päätöksiä tehdessä, keskusteluissa ja itsensä ilmaisemisessa. Esimerkiksi islamin sanoma on, että älä vain puhu, vaan ole itse oikeudenmukaisuus. Pieniäkään tekoja ei tule aliarvioida.
Sanoja tekojen lisäksi
Lauantaina keskusteluiden teemoina oli linjanveto sananvapauden ja vihapuheen välillä sekä musliminaisten osallisuus Norjan julkiseen tilaan. Puhujien avauksissa todettiin, että keskusteluissa ei pyritä yhteen yhteiseen lausuntoon, vaan lisäämään tietoisuutta erilaisista näkökulmista. Yksi määritelmä sananvapaudesta ja vihapuheesta on, että jokaisella on oikeus sananvapauteen ja jokaisella on oikeus saada suojelua vihapuheelta. Sanoilla on merkitystä. On pohdittava, missä tarkoituksessa sanoja käytetään. Sanoilla voidaan sekä tasapainottaa tilanteita ja rohkaista että lyödä toisia ja pahentaa jo tulehtunutta tilannetta.
Uskontoja kohtaan voi olla kritiikkiä, mutta uskovia yksilöinä tulee suojella. Euroopan Neuvosto antoi vuonna 2022 useille maille suositukset miten taistella vihaa ja vihapuhetta vastaan. Neuvosto muun muassa valvoo suosituksien noudattamista, raportoi ja valmistaa toimintaohjeita. Lisäksi he selvittävät, mitä muslimiviha on, miten sitä voi ennaltaehkäistä, miten siitä voi kouluttaa sekä minkälaiset syytteet tekijä voi muslimivihasta saada. Haasteena se, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä antisemitismiä ja muslimivihaa ei ole.
Kuvassa järjestäjätaho Faith Assocatesin perustaja Shaukat Warraichin, Sharmarke Said Aw-Musse ja Katri Kuusikallio.
