Valtioneuvoston kanslian toimenpideohjelman rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa on tarkoitus antaa uutta vauhtia valtioneuvoston rasismin vastaiselle työlle. Toimenpideohjelma perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen antamalle tiedonannolle eduskunnan täysistunnossa 31.8.2023. Valtioneuvoston kanslia pyysi USKOT-foorumilta lausuntoa toimenpideohjelman luonnokseen.
Toimenpideohjelma pyrkii luomaan aktiivisia ja konkreettisia suuntaviivoja rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi. Lisäksi se käsittelee muita syrjintäperusteita, kuten ikää, seksuaalista suuntautumista sekä sukupuolten tasa-arvoa läpileikkaavissa toimenpiteissä. Toimenpiteet perustuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien edistämisvelvollisuuksien toimeenpanoon. Toimenpideohjelman luonnoksen osa-alueet liittyvät muun muassa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin, kasvatukseen ja nuoriso- ja kulttuurialaan, työelämään, rasismin torjuntaan sekä valtioneuvoston omiin toimenpiteisiin.
USKOT-foorumi kiittää lausuntopyynnöstä ja pitää hyvin tärkeänä sitä, että valtioneuvoston kanslia ja nykyinen hallitus ottaa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämisen erityiseen huomioon ohjelmassaan ja toiminnassaan. Toimenpideluonnoksesta kuitenkin puuttuu useita tärkeitä seikkoja, jotka ottavat uskonnot kokonaisvaltaisesti huomioon ja uskontoperustaiseen syrjintään ja rasistisiin tekoihin riittävästi kantaa.
Foorumi pitää tärkeänä toimenpideluonnoksen maininnan antisemitismin lisääntymisestä ja keinoista sen kitkemisestä. Vastikään julkaistu selvitys antisemitismistä Suomessa paljastaakin Suomessa asuvan juutalaisväestön kokemien antisemitististen tekojen lisääntyneen viime vuosien aikana (Kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä Suomessa 2024, ihmisoikeuskeskus.fi). Luonnos sen sijaan jättää kokonaan mainitsematta islamofobian ja muslimien kohtaamat vihateot. Muslimit muodostavat Suomessa merkittävän osan väestöstä (arviolta noin 150 000), joten heihin kohdistuvat vihateot vahingoittavat yhteiskunnan yhtenäisyyttä huomattavasti. Muslimeihin kohdistuva vihapuhe ja rasismi jäävät usein tunnistamatta yhteiskunnan eri tasolla. Uskontoja tulee käsitellä kaikkialla, missä tehdään yhdenvertaisuustyötä ja syrjinnänvastaista työtä. Yhden vähemmistön suoja vahvistaa toisen vähemmistön suojaa.
Foorumi kokee, että toimenpideluonnos keskittyy uskontojen kohdalla toisinaan epäolennaisiin asioihin. Rasistisen häirinnän ja väkivallan torjunta -teeman läpileikkaavana toimenpiteenä listataan muun muassa selvitys eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten lukumäärästä. Tästä kuitenkin löytyy jo erilaisia tilastoja ja arvioita. Rasismin kitkemiseen tarvitaan konkreettisia tekoja ja resursseja. Uskontodialogi ja uskontolukutaito ovat olennaisia välineitä keskinäisen ymmärryksen ja yhteiskuntarauhan saavuttamiseksi. Asiallinen keskustelu ja faktat vähentävät rasistisia ennakkoluuloja niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla.
Uskonnot tulee nähdä myönteisenä voimavarana ja resilienssiä parantavana tekijänä. Uskontojen moninaisuus tulee saada luonnolliseksi osaksi julkista elämää. Eri uskontotraditiot ovat vaikuttaneet myönteisesti yhteiskunnan eri alueisiin, kuten kotouttamiseen. Uskontojen positiivinen vaikutus tulisi huomioida valtion toimissa konkreettisella tavalla, muun muassa turvaamalla vähemmistöuskontojen toimintaedellytykset riittävin resurssein. Vähemmistöjen osallisuuden takaaminen vahvistaa demokratian toteutumista koko yhteiskunnassa.
Foorumi toivoo valtioneuvostolta ponnekkaampaa otetta rasismin ja syrjinnän vastaiseen työhön. Uskontoyhteistyön tarve tulee yhä kasvamaan, mutta se tarvitsee toimiakseen tehokkaasti asiantuntevaa kenttää ja fasilitoituja tilaisuuksia. Uskontojen yhteistyötä ja uskontolukutaitoa edistävien tahojen ja järjestöjen, kuten USKOT-foorumin, toiminta tulisi täten myös turvata riittävin resurssein.
