Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi edustaa seitsemää uskontokuntaa (kristinusko, juutalaisuus, islam, buddhalaisuus, hindulaisuus, myöhempien aikojen pyhät, bahá’í-usko, mukana toiminnassa myös ahmadiyyat). USKOT-foorumi järjestönä ei ole uskonnollinen, vaan yhteiskunnallinen, mutta tavoittaa laajasti useiden uskontokuntien johtajistoa ja jäsenistöä Suomessa, pohjoismaisesti ja kansainvälisesti. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat uskontojen yhteistyölle tärkeitä tavoitteita. Ne ovat myös oleellinen osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita.
Uskontolukutaidon ja uskonnonvapauden edistäminen Suomessa ja globaalisti edellyttää uskonnon merkityksen näkemistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti akuuteissa kysymyksissä. Uskontoja käytetään edelleen vipuvarsina kriiseissä. Ne voivat olla vaikeasti eriteltävä osa kriisin juurisyitä vuosikymmenten ajalta. Parin viime vuosikymmenen aikana kansainvälisen yhteisön tietoisuus uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen merkityksestä tilanteiden ratkaisemisessa on vahvistunut. Myös uskontojen vuoropuhelun merkitys on korostunut.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäviä esimerkkejä on viime vuosina ollut Euroopan unionin tasolla antisemitismin ja muslimivihan torjunta, Gazan kriisistä johtuvat ryhmien kiristymiset ja levottomuudet useissa maissa, mm. kaikissa muissa pohjoismaissa, iskut uskonnollisiin paikkoihin, uskontoihin liittyvän disinformaation ja muslimivihan tietoinen, perusteeton levittäminen, Venäjän ortodoksisen kirkon kiinteä yhteys Venäjän hallintoon, Euroopan unionin useat turvallisuushankkeet pyhien tilojen turvaamiseksi ja kansainväliset verkostot radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi. Vihapuhe ja -rikokset on edelleen suuri ongelma Suomessa ja globaalisti. Se kohdistuu Euroopassa ja sen ulkopuolellakin usein islaminuskoisiin. Monet uskontoaan rauhanomaisesti harjoittavat, esimerkiksi nuoret naiset joutuvat arjessaan syyttömästi vihan kohteeksi ja heidän tulevaisuuden mahdollisuuksiaan rajoitetaan.
Kestävä kehitys edellyttää uskonnollisten yhteisöjen ja näiden johtajien mukanaoloa. Väärinkäytettynä uskonnon nimissä poljetaan haavoittuvassa asemassa olevien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeuksia ja se heikentää demokratiakehitystä. Samalla kaikki maailmanuskonnot opettavat rauhan ja oikeudenmukaisuuden merkityksestä. Sille sanomalle tulee antaa vahvempi ääni. Uskonnolliset yhteisöt ovat myös usein avainasemassa yhteisöjen tavoittamisessa ja eri ihmisryhmien ja uskontojen välisten luottamuksellisten suhteiden kehittymiselle. Uskonnot tukevat kriiseistä toipumista. Maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksissä uskonto motivoi ottamaan vastaan apua tarvitsevan, toisaalta toimii muuttajalle tärkeänä voimavarana uudessa ympäristössä.
Verrattuna muihin Euroopan maihin, Suomessa ei ole ollut väkivaltaa uskonnollisissa tiloissa ja tilaisuuksissa tai hyökkäyksiä niitä kohtaan. Satunnaista ilkivaltaa on ollut, kuten Vantaan As-Salam-moskeijan epäilty tuhopolttoyritys, joskin pahempiinkin tilanteisiin tulee olla varautunut. Monet juutalaiset kokevat olonsa turvattomiksi. Uskontoihin liittyvään vihapuheeseen ja -rikoksiin Suomen tulee puuttua entistä herkemmin ja asiantuntevammin. Uskontoihin liittyviä uutisia maailmalta tulee seurata, ja Suomessa on hyvä varautua vastaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin.
Katri Kuusikallio, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja
