Toiminnanjohtajan puheenvuoro OKM:n koulujen, uskontojen ja hyvinvointialueiden kehittämistyöryhmän muistion luovutustilaisuudessa

USKOT-foorumi kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä uskontokuntien, hyvinvointialueiden, koulujen ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisen työryhmän työstä ja mietinnöstä. Foorumin edustajana mukana työryhmässä on ollut Suaad Onniselkä islamilaisesta yhdyskunnasta.

USKOT-fooruminkin näkökulmasta käsillämme oleva teema on kaivannut selkiyttämistä. Yhdymme työryhmän muistion kaikkiin suosituksiin uskontokuntien ja muiden tahojen yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kannatamme sitä, että yhteistyön tavoitteet ja käytännöt kirjataan ja niistä viestitään selkeästi.

On arvostettava asia, että evankelisluterilaisen kirkon mittavia resursseja tehdä luotettavaa kasvatus- ja nuorisotyötä hyvinvointialueiden ja oppilaitosten kanssa hyödynnetään.

Vähemmistöjen näkökulma aiheeseen lähtee eri lähtökohdista. Useita vähemmistöuskontojamme ei ole mietinnössä mainittu ollenkaan. Me USKOT-foorumina, uskontojen yhteistyönä, edustamme kristinuskon lisäksi islamia, juutalaisuutta, hindulaisuutta, buddhalaisuutta, myöhempien aikojen pyhiä sekä bahá’í-uskoa ja niiden eri suuntauksia.

Vaikka vähemmistöihin kuuluvien jäsenmäärätiedot ovat epätarkkoja, on selvää, että tulevaisuuden moniuskontoisessa Suomessa nykyisiin vähemmistöihin kuuluu yhä enemmän lapsia ja nuoria. Tulevaisuudessa yhä useampi hyvinvointialue ja oppilaitos tekee yhteistyötä myös näiden vähemmistöuskontojen kanssa, joista pienimpiin kuuluu alle tuhat jäsentä, useimpiin tuhansia tai kymmeniä tuhansia. Islaminuskoisia lasketaan olevan Suomessa noin 130 000.

Pienet yhdyskunnat kamppailevat resurssien puutteiden kanssa eikä heillä ole antaa kasvatus- ja nuorisotyön resurssiaan oppilaitosten käyttöön. Islamin osuudessa mainitut haasteet koskevat suurelta osin myös muita vähemmistöjä, esimerkiksi vapaaehtoistoimijoiden vaihteleva koulujärjestelmän tuntemus, yhdyskuntien kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, yhteisöjen kohtaamat ennakkoluulot sekä rakenteellinen rasismi.

Korin 4 teemasta Mitä resurssia uskontokunta antaa yhteistyökumppaneilleen? – vähemmistöt tahtovat nostaa esiin seuraavat tekijät ja ovat valmiita vahvistamaan  yhteistyötä näissä aiheissa. Heillä on annettavanaan asiantuntijuutta ja turvallisia aikuisia.

1. Neljänteen koriin kuuluu kiusaamisen ehkäisy. Vähemmistöihin kuuluvien lasten näkökulma on tärkeä, koska toiset heistä joutuvat katsomuksensa vuoksi ennakkoluulojen ja kiusaamisen kohteeksi. Aikuisten vaatima neutraaliuden tavoite ja sen seurauksena uskonnoista vaikeneminen ei saisi mennä lapsen edun edelle.
2. Aikuisten tulee luoda turvallisia tiloja, mitkä mahdollistavat uskontoaiheiden käsittelyn tavalla, joka vahvistaa lapsen hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Aikuisten tulee ehkäistä vakaumukseen liittyvää kiusaamista ja puuttua siihen.
3. Lapsen ei myöskään pidä joutua opettamaan omaa uskontoaan muille tai vastaamaan omaan uskontoonsa liittyvistä negatiivisista näkemyksistä.
4. Uusia toimintatapoja voidaan myös löytää. Foorumi on kehittänyt mallia, missä usean uskonnon nuoret käyvät koulussa oppilaiden edessä esimerkinomaisesti uskontodialogia ja oppilaat voivat käydä vastaavaa opettajan johdolla luokissaan.
5. Kuten mietinnössä sanotaan: uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta voidaan tavoittaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisia nuoria. Yhteisenä tavoitteena on pyrkimys avoimuuteen ja sen muistaminen, että yhteiskunnan monimuotoisuus on rikkaus.
6. Kriiseissä ennalta luotu luottamuksellinen yhteistyö eri tahojen kesken on erittäin tärkeää.
7. Sopimuspohjien kehittäminen ja sopimusten yhteinen täyttäminen on  mahdollisuus eritellä uskonnon harjoittamisen ja uskontolukutaidon eli uskontoon liittyvien arvojen, kulttuurin, tapojen ja symbolien ymmärrettäviksi tekemistä ja huomioimista. Vähemmistöuskonnon ymmärryksellä ja oikealla tiedolla voidaan ehkäistä lapseen kohdistuvaa syrjintää ja häirintää.

Yhteenvetona esitämme, että yhteistyöhön muistiosta pois jätettyjen vähemmistöuskontojen kanssa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Meillä on Foorumina tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten  uskontodialogitoimijoiden kanssa. Erityisesti Ruotsissa yhteiskunnallinen ja uskonnollinen segregaatiokehitys on edennyt niin, että naapuristamme ei uskontojen saralla kannattaisi ottaa esimerkkiä. Nykyään uskonnonvapausasioissa muut pohjoismaat ovat käyneet Suomessa opintomatkalla. Suomella on vakaampi yhteiskuntarauha ja toimivampi uskontojen yhteistyö kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Meidän pitää etsiä ratkaisuja, jotka lisäävät dialogia ja vahvistavat resilienssiä, luottamusta ja vakautta tulevaisuudessa. 

USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallion puhe opetus- ja kulttuuriministeriön uskontokuntien, hyvinvointialueiden, koulujen ja oppilaitosten yhteistyön kehittämisryhmän muistion luovutustilaisuudessa.

Työryhmän puheenjohtaja kansliapäällikkö Anita Lehtonen luovutti työryhmän muistion opetusministeri Anders Adlercreutzille ja liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille.

Tilaisuudessa puheenvuorot pitivät Anders Adlercreutz sekä Sandra Bergqvist. Uskontokuntien edustajista Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen sekä Uskontojen yhteistyöjärjestön USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio pitivät kommenttipuheenvuorot.

Tutustu muistioon opetus- ja kulttuuriministeriön nettisivuilla: OKM:n tiedote työryhmän muistiosta. 

Kuvassa työryhmä. Oikealla USKOT-foorumin edustaja Suaad Onniselkä.