Juontaja Natasha Vaalgamaa (vas.) haastatteli Matti Myllykoskea, Melody Karvosta, Yvonne Westerlundia, Gölten Bedretdiniä sekä Tapio Paljakkaa.
Uskontojen arvopaneelissa panelistit eri uskonnollisista perinteistä keskustelivat arjen tärkeistä arvoista, uskontojen moninaisuudesta sekä uskontoja yhdistävistä arvoista. Keskustelijoina kuultiin Melody Karvonen Suomen bahá’í-yhteisöstä, Yvonne Westerlund Suomen Juutalaisesta Keskusneuvostosta, Tapio Paljakka hindulaisuuden edustajana Hare Krishna-liikkeestä, Matti Myllykoski evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä panelistin pestin jakaneet Suomen Islam-seurakunnan edustajat Ramil Belyaev ja Gölten Bedretdin. Juontajan roolissa keskustelijoita jututti tuomiokirkkoseurakunnasta Natasha Vaalgamaa.
Paneeli järjestettiin tunnelmallisessa Helsingin evankelis-luterilaisen tuomiokirkon kryptassa yhteisvoimin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Paikalle kerääntyi runsaasti kuuntelijoita ja tilaisuutta oli mahdollista seurata myös striimin välityksellä.
Uskontojen keskeiset arvot näkyvät arjessa
Keskustelun aluksi panelisteja pyydettiin kertomaan keskeisimmät arvot omasta uskonnostaan ja pohtimaan, miten ne näkyvät jokapäiväisessä elämässä. Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev nosti esille kunnioituksen, joka antaa pohjan elää sopusoinnussa niin toisten muslimien kuin kaikkien ihmisten kesken. Tapio Paljakka kertoi yhteisössään olevan neljä tärkeää arvoa, joista hän tässä kysymyksessä korosti totuudenmukaisuutta. USKOT-foorumin varapuheenjohtajana toimiva Westerlund kertoi ystävällisyyden, vieraanvaraisuuden ja hyväntekeväisyyden olevan arjessa läsnä juutalaisuudessa kaikilla tasoilla. Karvonen, joka on tehnyt ansiokkaan uran muun muassa monikulttuurisuuden asiantuntijana, nosti esille bahá’í-uskosta nousevan ykseyden. Hän kertoi ykseyden ajatuksen sisältävän kokonaisen maailman- ja ihmiskuvan. Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti ja tietoasiantuntija ja evankelis-luterilaisen kirkon pappi Myllykoski nosti luterilaisesta kristinuskosta keskeisimmäksi arvoksi ihmisyyden.
Uskontojen moninaisuus Suomessa kasvaa ja monissa yhteiskunnan eri osissa tulee ottaa huomioon eri uskonnot. Keskustelussa korostui, että muiden kulttuurien arvoja tulee kunnioittaa. Belyaev totesi uskontojen moninaisuuden kuulostavan ainoastaan positiiviselta ilmiöltä. Kasvavasta moninaisuudesta huolimatta useimmat uskonnot ovat saman asian kannalla. Keskustelijat löysivät yhteisiä piirteitä uskonnoistaan ja pohtivat arvoja joita he haluaisivat tuoda omasta katsomuksestaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Painotuksen saivat arvot, jotka peräänkuuluttavat oikeudenmukaisuutta, läpinäkyvyyttä, kunnioitusta ja pyrkimystä yhteiseen hyvään.
Panelistimme antoivat yleisön pyynnöstä hyviä neuvoja poliittisille päättäjille: vietä aikaa läheisten kanssa, elä totuudenmukaisesti läpinäkyvyydestä tinkimättä.
Maallistuuko yhteiskuntamme sittenkään?
Jo viime vuosituhannen lopulla povattiin yhteiskuntien maallistumisen kiihtyvän eikä keskustelu ole loppunut 2020-luvulle tultaessa. Samalla kun joidenkin suurien uskontokuntien jäsenmäärä laskee, toiset uskonnot nostavat suosiotaan. Hengellisyys kiinnostaa etenkin nuoria naisia, perinteiset kirkkokunnat nuoria miehiä ja nuoret ylipäätään suhtautuvat positiivisesti uskontoihin ja niiden näkyvyyteen. (ks. esim. Kirkon nelivuotiskertomus 2020-2023 ja Nuorisobarometri 2023)
Paneelikeskustelussa todettiin, että mitä korkeampi elintaso, sitä pidemmälle yhteiskunta on maallistunut. Siitä huolimatta panelistit katsoivat, että uskonto ei tule häviämään. Sekulaari elämäntapa voi tuoda toivottomuuden tunteen, kun taas usein uskonnoissa on näkemys elämän jatkumisesta. Bedretdin nosti esille, että kriisit tuovat uskonnot ja uskonnollisuuden esille.
Kysyttäessä panelisteilta auttaako uskonto heidän henkilökohtaisissa ristiriitatilanteistaan ja kriiseistään selviytymisessä, joukko oli yksimielinen. Westerlund kertoi kuinka usko johonkin korkeampaan tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen luo luottamusta itseen ja omiin kykyihin, perspektiiviä tulevaan ja vahvistaa resilienssiä. Tämä auttaa hankalista tilanteista selviytymisessä. Myllykoski pohti ytimekkäästi naiivin uskon siihen että jumala on hyvä olevan tärkein keinonsa vaikeissa tilanteissa. Karvonen kertoi kuinka omien ajatusten ristiriitatilanteissa auttaa tutkiskelu, kuinka bahá’íden pyhiä kirjoituksia voisi toteuttaa omassa elämässään. Paljakka kertoi hänen suuntaukseensa vaishnavismiin perustuvan ajatuksen, jossa mantrat ja jumalan nimen toistaminen ovat lohduksi ihmiselle.
Uskontojen yhteiselo kaipaa uteliaisuutta
Uskonnot ja katsomukset voivat elää paremmin rinnakkain suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta se vaatii tekoja kaikilta. Panelistimme kokosivat lopuksi tapoja, joilla jokainen voi edistää yhteiseloa. Puheenvuoroista useiten nousi tiedon hankkiminen ja ennakkoluulottomuus eri katsomuksia kohtaan. Uskontolukutaidon vahvistaminen auttaa tunnistamaan eri uskontojen piirteitä ja ymmärtämään niiden merkitystä ja sisältöä. Oman uskonnon tuntemus on myös tärkeää opittaessa muista uskonnoista. Myllykoski korosti, että toisen uskontoa on helpompi kunnioittaa kun uskonto, jota seuraa tuntuu omalta ja se tuo iloa. Tietoisuus hyvästä ja ymmärrys siitä mitä on tekemässä ja sanomassa auttaa luomaan hyvää intentiota kaikkea kohtaan. Karvonen totesi, että ulkonaiset erot eivät ole ihmisarvon mitta, vaan ne ilmentävät elämän kauneutta.
