Tule käymään -tapahtuman tarkoituksena oli luoda avoimuutta ja vähentää vastakkainasettelua. Uskonnollisten yhteisöjen luona oli mahdollisuus muun muassa osallistua meditaatioon, perehtyä sukututkimukseen, leipoa karjalanpiirakoita tai vain tutustua matalalla kynnyksellä uusiin ihmisiin ja uskontoihin. 36 yhteisöä 15 eri paikkakunnalla toivotti vierailijat tervetulleiksi yhteisöjensä luokse 19.8.2025.
Paikkakuntia oli toista kertaa järjestettävässä tapahtumassa mukana monia uusia. Mukana oli Helsinki, Espoo, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä, Joensuu, Rauma, Pietarsaari, Lahti, Pori, Kokkola, Kouvola, Hämeenlinna, Kuopio, Lappeenranta ja Kajaani. Yhteisöistä mukana oli bahá’ít, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, Suomen Islam-seurakunta, evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko, adventtiseurakunta, buddhalaisista yhteisöistä Soka Gakkai ja Nirodha sekä hindulaisista yhteisöistä Krishna-liike ja Shirdi Sai Dham.
– Näinä vaikeina maailmanaikoina on entistä tärkeämpää olla avoimia ja ystävällisiä toisia kohtaan. Suomessa meillä on edelleen hyvä yhteiskuntarauha. Saamme olla iloisia, että pystymme toteuttamaan tällaisia tapahtumia ja luomaan dialogia, sanoo USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio.
Tapahtuman aikana käytiin mielenkiintoisia keskusteluita esimerkiksi kirkkorakennusten symboliikasta, rauhan rakentamisesta, karman laista, yhteydestä toisiin ja Turun bahá’í-yhteisön luona muun muassa manifestoinnista. Raha Sarvestany bahá’í-yhteisöstä kertoi, että keskustelut käytiin kunnioittavassa ja lämpimässä hengessä, mikä kannusti kaikkia osapuolia osallistumaan.
Useissa paikoissa vieraili paljon lukiolaisia. Esimerkiksi Helsingin Soka Gakkai -yhteisössä Tatu Kuivalahti esitteli joukolle nuoria yhteisön historiaa ja harjoitusta. Myös Joensuun bahá’í-yhteisössä vieraili kiinnostuneita opiskelijoita, joiden kanssa käytiin aktiivista ja mielenkiintoista keskustelua.
Vasemmalla lukiolaisia ja bahá’í-yhteisön jäseniä Joensuussa. Oikealla Tatu Kuivalahti esittelemässä nuorille Soka Gakkai -yhteisöä.
Yhteiskuntarauhan rakentaminen on yksi USKOT-foorumin tehtävä. Kysyimme tapahtumaan osallistuneilta yhteisöjen jäseniltä mitä rauhanrakentaminen merkitsee heille ja miten se tulee esiin arjessa. Gabriel Salmela katolisesta kirkosta sanoo, että ystävyyden siteiden kautta rakennetaan yhteyttä ja yhteiskunnallista rauhaa. Marjatta Valkama ja Pirkko Harmaala Soka Gakkaista kertoivat löytävänsä meditaatioharjoituksestaan siemenen rauhaan ensin omasta itsestään ja sen jälkeen ympäristöstään. Juha Lempiäinen buddhalaisesta Nirodha-yhteisöstä korosti rauhan rakentamisen olevan pitkäjänteistä työtä. Myös hän muistutti kestävän muutoksen lähtevän omasta sydämestä. Arjessa se voi olla esimerkiksi läsnäoloa ja ystävällisyyttä, kuuntelua, hymyilyä ja arjen askareissa auttamista.
Vasemmalla Annankadun Adventtiseurakunnan tiloissa. Keskimmisessä kuvassa veli Gabriel ja toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio. Oikealla Helsingin Käpylän bahá’í-yhteisön luona Dialogue4Peace-järjestöstä Dana Graydi, joka toimii myös Foorumin nuorisojaostossa, Anna sekä yhteisön edustajat Safa Hovinen ja Maria.
Suomen bahá’í-yhteisön pääsihteeri Safa Hovinen näkee rauhan rakentamisen ajatuksena ihmisten ykseydestä, jossa jokainen nähdään samanarvoisina. Arjessa sen pitäisi johtaa siihen, että palvelee muita ja osoittaa ystävällisyyttä, luotettavuutta rehellisyyttä, laittaen näin pyhän opetukset käytäntöön. Sarvestany pohtii, että rauhan rakentamista ei voida nähdä enää pelkästään valtioiden hallitusten roolina. Hän myös korostaa käytännöllisten arvopohjaisten aloitteiden roolia. Ihmisarvoon ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen perustuvat teot tarjoavat konkreettisia esimerkkejä rauhanrakentamisesta käytännössä. Bahá’í-yhteisön jäsen Maria korosti että ystävällistä kanssakäymistä on tärkeää toteuttaa ruohonjuuritasolla. Tämä hyödyttää ja synnyttää hyvinvointia kaikille osapuolille. Arjessa voi miettiä, miten voisi olla toiselle avuksi ja olla aidosti kiinnostunut ympäristöstään.
Eeva Ståhle Turun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkosta kertoi kirkon presidentin Russell N. Nelsonin puheen ”Rauhantekijöitä tarvitaan” vuodelta 2023 auttaneen häntä olemaan rauhantekijä uudestaan ja uudestaan. Helsingin Annankadun Adventtiseurakunnasta Kristi Aluko ja Sakari Vehkavuori kertoivat, että sisäinen rauha syntyy yhteydestä Jumalan kanssa ja se liittyy aina toisten auttamiseen. Rauha on vieraanvaraisuutta ja että tulemme ulos omista kuplistamme kohtaamaan toisia.
Vasemmalla Timo Ilves/Gopinath Das Malmin seurakunnan diakoniatyöntekijä Minna-Sisko Mäkisen kanssa. Kuva: Timo Ilves. Oikealla pohdintaa temppeleiden merkityksestä Turun Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkolla. Kuva: Eeva Ståhle.
Timo Ilves/Gopinath Das kertoi kuinka Krishna-liikkeen näkemys rauhan rakentamiseen perustuu siihen, että kaikki elävät olennot tulisi nähdä henkisinä sieluina, Jumalan ikuisina, pieninä osina. Ilves sanoo, että meillä on tämänkaltainen henkinen yhteys kaikkiin eläviin olentoihin. Tässä aineellisessa maailmassa kaikkia kuitenkin peittää aineellinen kuorikerros, joka tekee jokaisesta hieman erilaisia. Tämä pitäisi ottaa aina huomioon ja toimia yhteiselossa niin, että ainakin peruskunnioitus lähimmäistä kohtaan säilyisi. Tässä suhteessa pitäisi huomioida myös eläimet.
