HALLITUSOHJELMATAVOITTEET VAALIKAUDELLE 2019–2023
Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT-foorumi ry:n tavoitteena on yhteiskuntarauhan vaaliminen. Pidämme seuraavia asioita välttämättöminä toimina yhteiskuntarauhan rakentamiseksi ja säilyttämiseksi moniuskontoisessa yhteiskunnassamme.
- Taataan turvallisuus ja uskonrauha.
Tausta: Viime aikoina uskonnollisten yhteisöjen tilat ovat olleet toistuvan ilkivallan kohteina eri puolilla Suomea. Niin moskeijat, synagogat, buddhalaiset temppelit kuin kirkotkin kohtaavat ilkivaltaa. Vihanilmaukset suuntautuvat myös näkyviä uskonnollisia symboleja käyttäviin henkilöihin, ja esimerkiksi monet musliminaiset joutuvat vihapuheen kohteeksi arjessaan jatkuvasti. Uskontoperusteisten viharikosten määrä on kasvussa: viimeisimmän Poliisiammattikorkeakoulun raportin mukaan viidenneksessä poliisin tietoon tulleista viharikoksista motiivina oli uhrin uskonto tai vakaumus.
Toimet:
- Vihapuheen normalisoituminen pysäytetään. Vihanilmaukset tuomitaan yksiselitteisesti niiden kaikissa muodoissa, ja viranomaiset puuttuvat vihanilmauksiin aktiivisesti.
- Viharikosten uhrien auttamisväyliä kehitetään, ja potentiaalisille viharikosten uhreille jaetaan tietoa viharikoksista ja tarjolla olevasta avusta.
- Oppilaitoksissa ja julkisissa palveluissa työskentelevien yhdenvertaisuusosaamista lisätään.
- Suojellaan oikeutta uskontoon.
Tausta: Sekularisaatiokehityksen myötä ymmärrys uskonnoista on heikentynyt, mikä on johtanut negatiivisen uskonnonvapauden – vapauden uskonnosta – ylikorostumiseen. Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki kuitenkin korostaa positiivista uskonnonvapautta. Sen mukaan kaikilla on oikeus harjoittaa uskontoaan ja elää sen arvojen mukaisesti. Eri uskontojen edustajilla nämä luovuttamattomat periaatteet voivat olla erilaisia. Jokaisella uskonnollisella yhteisöllä tulee lähtökohtaisesti olla oikeus itse määrittää, mikä on sille uskonnonvapauden näkökulmasta tärkeää.
Toimet:
- Uskonnonvapauden merkitys keskeisenä ihmisoikeutena tunnistetaan nykyistä paremmin lainsäädäntöä kehitettäessä. Eläinsuojelulakia uudistettaessa uskonnonvapautta ei rajoiteta kaupallisin eikä kulttuurisin perustein. Eläinten oikeudet eivät voi ohittaa jakamattomia ihmisoikeuksia.
- Tunnistetaan uskonnon merkitys osana monien ihmisten arvomaailmaa. Ymmärretään poikien ympärileikkauksen asema perustavanlaatuisena osana juutalaisten ja muslimien elämäntapaa ja identiteettiä ja huomioidaan, että ympärileikkauksen kieltävä lainsäädäntö rajoittaisi näiden uskonnollisten ryhmien ihmisoikeuksia suhteettomasti.
- Myös vähemmistöuskontojen edustajien uskonnonharjoittamiselle ja uskonnollisten pyhien vietolle tulee luoda puitteet osana suomalaista arkea ja yhteiskuntaa. Enemmistöuskonnon oikeus omiin perinteisiinsä tulee säilyttää ja sitä tulee varjella.
- Otetaan uskonnolliset yhteisöt mukaan paremman yhteiskunnan rakentamiseen.
Tausta: Uskonnollisen yhteisön jäsenyys on merkittävä yhteisöllisyyden ja osallisuuden muoto ja koskee edelleen suurta osaa suomalaisista. Uskonnollisten yhteisöjen mahdollisuuksia ei useinkaan hyödynnetä hankkeissa, joissa niiden tarjoamat verkostot, asiantuntemus ja muut niihin liittyvät mahdollisuudet olisivat hyödyksi. Uskonnollisten yhteisöjen toimintaa rajoitetaan muun muassa sulkemalla ne yleishyödyllisiä hankkeita tukevien rahoitusmekanismien ulkopuolelle. Monet esimerkiksi lapsi- ja nuorisotyötä tai kotouttavaa toimintaa tekevät järjestöt toimivatkin lähes yksinomaan vapaaehtoisvoimin.
Toimet:
- Uskonnollisten yhteisöjen aktiivinen rooli yhteiskunnassa mahdollistetaan turvaamalla niiden rahoituspohja, eikä rajata niitä rahoitusmekanismien ulkopuolelle.
- Laaditaan selvitys uskonnollisten yhteisöjen tämän hetkisestä roolista yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, kuten ruohonjuuritason kotouttamistoiminnassa, ja luodaan tällaiselle toiminnalle järjestelmälliset valtakunnalliset puitteet.
- Tuetaan radikalisoitumisen ehkäisemistä yhteistyössä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Radikalisoitumisen riskit ja siihen liittyvät rakenteet huomioidaan päätöksenteossa.
- Edistetään uskontolukutaitoa ja vuoropuhelua.
Tausta: Kyky käydä vuoropuhelua muiden katsomusten edustajien kanssa on kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa yhteiskunnan moninaistuessa. Se vaatii pohjakseen ymmärrystä omasta uskontoperinteestä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli tämän ymmärryksen luomisessa.Useiden tutkimusten mukaan Suomessa käytössä oleva oman uskonnon opetusmalli edistää laadukkaasti toteutettuna lapsen identiteetin kehitystä, antaa eväitä uskontojen väliseen vuoropuheluun sekä ehkäisee radikalisoitumista.
Toimet:
- Uskonnonopetusta kehitetään perustuen tutkittuun tietoon, ja siinä esiintyviin epäkohtiin puututaan nykymallin puitteissa.
- Uskonnonopetuksen järjestämisessä ja kehittämisessä huomioidaan myös vähemmistöuskontojen edustajien oikeus oman uskontoperinteen opetukseen.
- Katsomusten välisen vuoropuhelun merkitys yhteiskuntarauhan edellytyksenä tunnistetaan. Vuoropuhelulle luodaan areenoita, jotka tavoittavat kaikenikäisiä, eri taustoista tulevia ihmisiä.