USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston seminaarissa ”Yhdenvertainen vaan ei yhteinen uskonnonopetus” käsiteltiin uskonnonopetuksen yhdenvertaisuuden toteutumista useista näkökulmista. Seminaari järjestettiin Suomen Islam-seurakunnan juhlasalissa lapsen oikeuksien päivänä.
Puhujina seminaarissa olivat Foorumin uskonnonopetusjaoston jäsenet. Jäsenistössä on opetusalan ammattilaisia edustettuina laajasti eri uskontokunnista. Seminaarin avasi opetusneuvos emeritus Pekka Iivonen. Avauspuheenvuorossaan Iivonen katsahti uskonnonopetuksen historiaan Suomessa, 1880-luvulta nykypäivään. Suomessa on jopa 150 vuotta ollut muunkinlaista uskonnonopetusta kouluissa kuin luterilaista. Laissa opetus irtautui tunnustuksellisuudesta 2000-luvun alussa ja on sitouttamatonta.
Åbo Akademin ja Central European Universityn tohtoriopiskelija Milena Parland käsitteli puheenvuorossaan yhdenvertaisuutta sekä vähemmistön ja enemmistön näkökulmaa. Yhdenvertaisuuslaki tukee niitä, joilla on suojattu ominaisuus, kuten uskonto tai etnisyys. Suomessa on seitsemän kansallista vähemmistöä. Valtiolla on hyvät lait, mutta ne eivät kuntien tasolla aina toteudu. Parland korosti, että on tärkeää tehdä päätökset aina vähemmistöjen kanssa ja välttää tilannetta, jossa enemmistö uskoo tietävänsä parhaiten, kuinka asioita hoidetaan.
Virka-apulaisrehtorina työskentelevä Suaad Onniselkä käsitteli puheenvuorossaan koulun hallinnon mahdollisuuksia. Onniselkä kertoi koulun hallinnon tehtävistä ja hyvän hallinnon perusteista. Hän korosti, että koulun hallinnon tulee olla vuorovaikutteista ja osallistavaa. Tiedon saavutettavuus on tärkeää katsomusaineen valinnassa. Kun opetuksen järjestäjän alueella on kolme saman uskonnon edustajaa, ja uskonnolla on olemassa opetussuunnitelma, opetusta on järjestettävä huoltajan pyynnöstä, poislukien evankelis-luterilaisen uskonnon ja ortodoksiuskonnon oppilaat. Opettajien rekrytoinnissa ja perehdytyksessä tulee painottaa mahdollisimman hyvää aineenhallintaa. Lisäksi vuorovaikutus ja arvostava kohtaaminen ovat tärkeässä roolissa.
Historian ja yhteiskuntaopin sekä juutalaisen historian ja uskonnon opettaja Daniel Weintraub puhui seminaarissa oman uskonnonopetuksen roolista kotoutumisessa. Kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan yhteinen, kaksisuuntainen prosessi. Weintraub toi esille, että oman uskonnon opetus opettaa uskonnon perusopin lisäksi myös sitä, miten uskonto voi sopeutua Suomen olosuhteisiin, lakeihin ja tapoihin luopumatta perusteistaan ja samalla rikastuen uusilla näkökulmilla. Koulun uskonnonopetuksen näkökulmasta kotouttaminen tarkoittaa sitä, että opetus on turvallista ja että oman uskonnon opetuksen ryhmissä oppilaat eivät edusta vähemmistöä. Opetuksen varmistaminen vaatii kuitenkin lisää aidosti päteviä opettajia, muutoksia opettajankoulutukseen sekä lisää opetusmateriaalia.
Katolisen kirkon opetusjohtaja Osmo Vartiainen käsitteli esityksessään nykyjärjestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Suomi on ollut monimuotoinen läpi historian, mutta monimuotoisuutta ei ehkä ole aina tuettu ja pidetty tärkeänä. Nyt olemme kuitenkin palanneet monikulttuurisuuteen. Muiden kuin evankelis-luterilaisen uskontojen merkitys kasvaa yhteiskunnassamme. Maailmalla vain kahdessa maassa uskonnon opetus kouluissa on kielletty. Euroopassa vain Albaniassa uskonnon opetusta ei toteuteta lainkaan. Suomessa kehitys uskonnon opetuksen suhteen on väistämätöntä. Vartiainen viittasi opetushallituksen katsomusaineiden kehittämistyöryhmän loppuraporttiin, joka tukee opetuksen kehittämistä nykyisen opetusmallin pohjalta ja tuo mahdollisuuksia
Puheenvuorojen jälkeen keskustelua jatkettiin paneelissa. Seminaarin loppukiitokset lausui USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio, joka kiitti jaostoa asiantuntevasta työstään. Kuusikallio toi esille, että uskontojen moninaisuus Suomessa kasvaa ja vähemmistöuskontoihin kuuluu yhä enemmän lapsia. Täten uskonnonopetukseenkin liittyvät kysymyksen nousevat yhä tärkeämmiksi.
Uskonnonopetus nousi USKOT-foorumin asialistalle ensimmäisen kerran kesäkuussa 2012. Seuraavana vuonna 2013 Foorumissa oli uskonnonopetuksen teemavuosi. Uskonnonopetusjaosto perustettiin vuonna 2017. Siitä eteenpäin Foorumi on antanut viranomaisille lukuisia uskonnonopetusta käsitteleviä lausuntoja. Jaosto kirjoitti artikkelin Helsingin opettajien ammattiyhdistyksen (HOAY) julkaisemaan Rihveli-lehteen. Voit lukea artikkelin HOAY:n nettisivuilta.
