USKOT-foorumi tuo esiin uskonnonvapauden perusoikeutena ja ihmisoikeusnäkökulman
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus varmistaa viranomaisten riittävät toimivaltuudet ja resurssit kansallisen riskiarvion uhkien torjuntaan ja kriisien johtamiseen. Valmiuslain kokonaisuudistuksella tulee hallitusohjelman mukaisesti rakentaa tarvittavat toimivaltuudet kriisien johtamiseen ja varautumiseen siten, että yhteiskunnan toimintaedellytykset turvataan poikkeusoloissa (HO 10.1).
Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä poikkeusolojen hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi.
Perustuslain 2 luvun 11 §:ssä säädetään uskonnon ja omantunnon vapaudesta, johon sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Positiivinen uskonnonvapaus määritellään ihmisoikeudeksi myös eri ihmisoikeuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomi on sitoutunut. Näin ollen myös valmiuslaissa on syytä tarkastella uskonnonharjoittamisen mahdollisuuksia poikkeusoloissa.
Työryhmän mietinnössä uudeksi valmiuslaiksi kerrotaan kohdassa 4.2.4.1 oikeusvaikutuksista perus- ja ihmisoikeuksiin ja kohdassa 4.2.4.2 tasa-arvoon. Uskontoa tai uskonnonharjoittamista mietinnössä ei mainita lainkaan.
- Yleinen arvio perusoikeuskehyksestä
Valmiuslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on luoda perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva, ajantasainen ja tehokas sääntely poikkeusolojen hallintaan. Tämä tavoite on perusteltu kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, mutta edellyttää samalla erityisen huolellista perusoikeusmyönteistä tulkintaa, koska poikkeusolojen toimivaltuudet voivat merkittävästi rajoittaa yksilön perusoikeuksia.
Uskonnonvapaus on perustuslain 11 §:ssä turvattu perusoikeus ja keskeinen ihmisoikeus. Sen suoja kattaa sekä positiivisen uskonnonvapauden (oikeus harjoittaa uskontoa) että negatiivisen uskonnonvapauden (oikeus olla osallistumatta uskonnollisiin käytäntöihin). Poikkeusoloissakin uskonnonvapauden rajoitusten tulee olla välttämättömiä, tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia.
- Poikkeusolojen toimivaltuudet ja uskonnonvapauden suoja
Mietintö sisältää laajoja valtioneuvoston toimivaltuuksia, joiden käyttöönotto voi vaikuttaa koko väestöön sekä yhteisöjen toimintaan. USKOT foorumin näkökulmasta on tärkeää varmistaa, että:
– uskonnollisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ei rajoiteta ilman erityisen painavaa ja välttämätöntä syytä
– mahdolliset kokoontumista, liikkumista tai toimintaa koskevat rajoitukset eivät muodosta tosiasiallista estettä uskonnon harjoittamiselle
– rajoitukset eivät kohdistu epäsuorasti tai syrjivästi uskonnollisiin vähemmistöihin
- Suhteellisuusperiaate ja vaikutusten arviointi
Rajoitusten tulee olla viimesijaisia keinoja, ajallisesti rajattuja ja säännöllisesti uudelleenarvioituja. Lieventäviä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja tulee käyttää aina, kun se on mahdollista.
- Viranomaisten katsomuksellinen neutraalisuus
Valmiuslain toimeenpanossa on varmistettava julkisen vallan katsomuksellinen puolueettomuus sekä uskonnollinen ja maailmankatsomuksellinen yhdenvertaisuus.
- Yhdenvertaisuus ja uskonnollisten vähemmistöjen asema
Jatkovalmistelussa tulee tehdä erillinen vaikutusarvio uskonnollisiin vähemmistöihin sekä pieniin uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuvista vaikutuksista.
- Uskonnonvapaus osana kriisinkestävyyttä ja yhteiskuntarauhaa
Uskonnolliset yhteisöt ovat kriisitilanteissa merkittäviä henkisen tuen tarjoajia, yhteisöllisyyden vahvistajia ja haavoittuvien ryhmien tukijoita. Lainsäädännön tulee tunnistaa tämä rooli. Uskonnollisia yhteisöjä tulee kohdella tässäkin roolissa yhdenvertaisesti.
Koska uskonnon harjoittamiseen liittyy monissa uskonnoissa myös yhteisöllisyyttä, on tärkeää, että uskonnollisilla yhteisöillä on mahdollisuus käyttää omia tilojaan uskonnonharjoittamiseen ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Myös mahdollisuudet suorittaa kullekin yhteisölle tärkeitä toimituksia on taattava. Joitakin toimituksia voi joissakin yhteisöissä suorittaa vain jompaa kumpaa sukupuolta oleva. Näin ollen erilaisia henkilövarauksia poikkeusolojen tehtäviin tehtäessä olisi hyvä ottaa huomioon, että uskonnolliset yhteisöt voivat huolehtia toimituksistaan myös poikkeusoloissa ja että niitä varten voi tehdä henkilövarauksia.
- Uskonnolliset yhteisöt avun antajina
Uskonnollisilla yhteisöillä on hyvät tiedonvälityskanavat jäsenistölleen. Niitä voidaan hyödyntää poikkeusoloissa ja tavoittaa siten ihmisiä, joita muuten ei tavoitettaisi. Uskonnolliset yhteisöt tekevät jo nyt paljon yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä järjestämällä mm. lasten ja nuorten harrastustoimintoja ja avustamalla vanhuksia, vammaisia, perheitä ja muita avun tarpeessa olevia. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan v. 2022, uskonnolliset yhteisöt keräsivät avustustarvikkeita ja kuljettivat niitä Puolassa Ukrainan rajalla sijaitseviin avustuskeskuksiin. Uskonnolliset yhteisöt myös avustivat tuomaan pakolaisia Ukrainasta, majoittamaan ja ruokkimaan heitä, hoitamaan viranomaisasiat ja opettamaan käytännön asiointia kaupoissa ym. Lisäksi pakolaiset tutustuivat paikallisiin ja heille järjestettiin suomenkielen opetusta. Tämä auttoi heitä kotiutumaan ja vähensi viranomaisten työtä ja kustannuksia.
- Suositukset jatkovalmisteluun
– Uskonnonvapauden perusoikeutena vaikutusarvio osaksi lain perusteluja
– Nimenomainen velvoite huomioida uskonnonvapaus toimivaltuuksien käytössä
– Uskonnollisten yhteisöjen kuuleminen jatkovalmistelussa
– Selkeät suhteellisuus-, määräaikaisuus- ja tarkistusmekanismit
- Yhteenveto
Valmiuslain uudistus on merkittävä turvallisuuspoliittinen hanke, mutta sen legitimiteetti ja kestävyys edellyttävät, että uskonnonvapaus säilyy vahvasti turvattuna myös poikkeusoloissa. Perusoikeuksien kunnioittaminen vahvistaa luottamusta viranomaisiin ja tukee yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
USKOT-foorumin puolesta
Emma Käsper (ent. Patovuori) Ihmisoikeusjaosto
Eila Ratasvuori Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto
