Uskontodialogitoiminta on Etelä-Amerikassa aktiivista ja hyvin järjestäytynyttä. Useimmissa maissa toimii oma uskontodialogijärjestönsä ja Religions for Peace –verkosto. Uskontoja kuullaan yhteiskunnallisissa keskusteluissa ja valtioiden johtajat ottavat uskonnot huomioon. Kaikkia Andien maita yhdistää kuitenkin haaste alkuperäiskansojen kutsumisesta dialogiin muiden spiritualiteettien kanssa ja tarve jakaa ajankohtaisia asioita ja parhaita käytäntöjä muiden Andien maiden kanssa (Peru, Chile, Equador, Kolumbia ja Bolivia) kuten me uskontodialogitoimijat teemme pohjoismaiden kesken.
Meillä pohjoismailla on yllättävän paljon jaettavaa Andien maiden kanssa. Pidimme kumppanimme, Religions for Peace Latin American ja Caribbean kanssa 16.4. työpajan, jossa alkuperäiskansa eli mapuchet, uskonnot ja viranomaiset löysivät syvää yhteistä tasoa, jotta mapuchet voivat kokea olevansa uskontojen rinnalla yhdenvertaisia. Mapucheilla on paljon annettavaa muille heidän holistisen elämännäkemyksensä vuoksi – olemme kaikki maapallon asukkaita ja samanarvoisia. Mapucheja toisinaan painostetaan luopumaan identiteetistään ja maistaan, jotka ovat heille pyhiä ja uskonnot voivat puolustaa heitä. Kaikki lähtee heidän identiteettinsä tunnustamisesta. Työpajaa edeltävänä iltana Irlannin suurlähetystö kutsui koolle usean maan suurlähettiläät ja työpajan 30 osallistujaa. USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio piti puheen tilaisuudessa.
Kokous “Peace from Our Spiritualities” pidettiin Academy of Christian Humanism yliopistossa. Salvador Allende -auditoriossa edustivat kaksi tunnustettua machia (mapuche-spirituaalisuuden auktoriteetteja), heidän avustajansa sekä Santiagon kaupunkien edustajia (La Renca, La Cisterna ja Quilicura). Tavoitteena oli pohtia eri uskontojen ja/tai spirituaalisuuksien kautta sitä, miten edistää alkuperäiskansojen, erityisesti mapuchejen spirituaalisuuden kunnioitusta ja tunnustamista. Kokouksen avasivat Elías Szczytnicki, Religions for Peace Latin America and the Caribbean aluepääsihteeri; Katri Kuusikallio, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja ja (Religions for Peace Finland); ja María José Ananías, Chilean Association for Interreligious Dialogue for Human Development (ADIR Chile) sihteeri.
Uskontojen välisessä vuoropuhelussa Mapuche-kansan kanssa on otettava huomioon heidän maailmankuvansa ja spiritualiteettinsam Mapuche-yhteiskunnan rakennetta ja identiteettiä kunnioittaen. Lisäksi korostettiin, että Mapuche-maailmankuva yhdistää maan, suhteen luontoon, ihmisten hyvinvoinnin sekä heidän visionsa yhteisönsä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.
Spiritualiteetin ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistämisessä keskeisiä teemoja ovat:
-Kuinka käydä vuoropuhelua tasavertaisesti, vallan epäsymmetrioita rajoittaen.
-Kuinka saavuttaa suurempi integraatio ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus yhteiskuntarakenteen uudelleenrakentamiseksi.
-Uskontojen välistä vuoropuhelua ei tulisi ymmärtää pelkästään länsimaisin termein; Maa ja luonto ovat erottamattomasti sidoksissa mapuche-spiritualiteettiin.
-Kulttuurienvälisyys tarkoittaa kunnioitusta eri uskonnollisia käytäntöjä ja spiritualiteettejä kohtaan.
-Dialogin on oltava aitoa ja siihen tulee osallistaa kansaa pätevästi edustavia auktoriteetteja.
-Luottamuksen rakentaminen vuoropuhelussa ilman, että kukaan menettää tai muuttaa identiteettiään.
20.-21. huhtikuuta Temucossa pidettiin useita jatkokokouksia Santiago de Chilen kokouksen jatkoksi. Uskontojen välistä vuoropuhelua pidetään historiallisena välttämättömyytenä katolisen kirkon, evankelikaalisten kirkkojen ja mapuche-kansan keskuudessa. Yksi keskeneräinen kysymys on menetelmien ja tavoitteiden määrittäminen. Itse vuoropuhelua pidetään päämääränä, vaikka se onkin johtanut myös yhteisiin lausuntoihin, joissa alkuperäiskansoja on tunnustettu.
Mapuche-spiritualiteetti on edelleen liian vähän näkyvää, se on tiiviisti sidoksissa maahan ja kulttuuri-identiteettiin. Alueelliset vaatimukset ovat siis sekä kulttuurisia että spirituaalisia. Pysyviä ongelmia ovat muun muassa näkymättömyys koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmissä. Dialogiprosessi oli yhteisrakennettu, avoin ja luottamukseen perustuva, vaikkakaan ei muodollisesti systematisoitu. Uskontojen väliseen vuoropuheluun on yhä mahdollisuus, erityisesti vaikutusvaltaisissa asemissa olevien keskuudessa. Poliittinen vuoropuhelu saattaa olla vaikeampaa.
Lopuksi: Chilen valtio ja kirkot ovat käynnistäneet erilaisia vuoropuheluprosesseja Mapuche-vaatimusten ratkaisemiseksi. Monet niistä ovat edelleen ratkaisematta, vaikka mapuche-kansa on halukas osallistumaan. Uskontojen välinen vuoropuhelu tarjoaa poliittis-institutionaalista vuoropuhelua parempia olosuhteita, vaikka sillä saattaa silti olla poliittisia ulottuvuuksia. Tulevaisuudessa on tärkeää miettiä miten mapuche-spirituaalisuus voidaan sisällyttää chileläisiin uskonnollis-institutionaalisiin viitekehyksiin.
