//Ramadanin vietto poikkeustilan aikana

Ramadanin vietto poikkeustilan aikana

Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi on koonnut tietoa ramadanista ja koronakriisin vaikutuksista ramadanin viettoon useilta muslimiyhteisöiltä.

Muslimit ympäri maailmaa aloittavat pyhän kuukauden ramadanin vieton Suomessa todennäköisesti perjantaina 24.4. Ramadan alkaa eri maissa hiukan eri aikaan riippuen siitä, milloin uuden kuun sirppi nähdään ensimmäistä kertaa kyseisessä maassa. Ramadan kestää 29-30 päivää.

Ramadan (arab. رمضان‎, ramaḍān) on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko tämän kuukauden kestävä uskonnollinen paasto, saum. Tämä perustuu Koraaniin (2:187): ”… syökää ja juokaa aamuhämäriin asti, kunnes vaalea lanka selvästi erottuu mustasta. Mutta sitten noudattakaa tarkoin paastoa yön tuloon saakka”.

Ramadan-kuukauteen liittyy koko sen ajan kestävä paastoaminen. Paastoaminen alkaa aamun sarastuksesta ja päättyy auringon laskuun. Paaston aikana päiväsaikaan ei nautita ruokia ja juomia ja pidättäydytään seksuaalisesta kanssakäymisestä, mutta auringon laskusta auringon sarastukseen toimitaan normaalisti. Paastokuukauden tarkoituksena on muistella Jumalaa, tehdä hyviä tekoja ja pyytää anteeksi syntejä sekä huolehtia vähempiosaisista.

Ramadan on kuukausi, jolloin Koraani lähetettiin profeetta Muhammedille. Profeetan perimätiedon mukaan Ramadanin ajaksi avataan Paratiisin portit, lukitaan Helvetin portit ja kahlitaan paholaiset. Ramadan-kuun paasto on islamin neljäs pilari, jota jokaisen siihen kykenevän muslimiksi tunnustautuvan tulee noudattaa.

Sairaat, raskaana olevat, imettäjät ja matkustajat saavat luvan olla paastoamatta, mutta korvaavat päivät ohjeen mukaan myöhemmin. Kroonisesti sairaat ja ne, joiden sairaus ei parane sekä ne, joille paasto on vahingollinen, eivät paastoa.

-Ohje on yksiselitteinen, eikä korona tee siihen muutosta, sanoo USKOT-foorumin hallituksen varajäsen, Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev. -Henkilöt, jotka eivät selviä ilman päivällä nautittua ruokaa ja lääkkeitä tai eivät muuten voi paastota, eivät paastoa. Sen sijaan koronalla on vaikutuksensa ramadanin ajan rukoushetkiin.

Ramadan-kuun iltoina moskeijoissa pidetään yleensä pimeän tullen pitkiä yhteisrukouksia, tarawih-rukouksia. Ramadanin ajan ylimääräisiin tarawih-rukoushetkiin, kuten ei mihinkään rukoushetkiin voida kokoontua moskeijoihin.

-Suositeltavan ylimääräisen tarawih-sunnarukouksen voi rukoilla myös kotona. Sinä aikana, kun hallituksen ohjeistukset rajoittavat kokoontumisia, tarawih tulee rukoilla kotona. Myöskään ramadanin ajan ilta-aterioille, iftareille, ei tule kokoontua yhteen, ei edes sukulaisten kesken, vaan nauttia ateria vain oman perheen kesken kotona, toteaa Ramil Belyaev. -Hallituksen ohjeistuksia tulee seurata ja noudattaa, mikä tarkoittaa suurella todennäköisyydellä sitä, että ramadanin päättymisen id-al-fitrin juhlarukoukseen osallistutaan etäyhteydellä.

Ramadan päättyy, kun seuraava uusi kuu havaitaan. Sen jälkeen vietetään kolmepäiväistä id-al-fitr-juhlaa, jonka ajankohta sijoittuu tänä vuonna Suomessa todennäköisesti 24.5. Juhlaa vietetään yleensä juhlaruokien, vierailujen ja lahjojen antamisen parissa, tänä vuonna koronakriisiin liittyvien ohjeistusten asettamissa rajoissa.

 

2020-04-17T09:14:58+00:00