USKOT-foorumi antoi työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon selontekoon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista maaliskuussa 2021.
USKOT-foorumi pitää erittäin tärkeänä, että uskonnot huomioidaan kotouttamisohjelmassa. Kotouttamistyötä tekevillä henkilöillä tulisi olla riittävä uskontolukutaito, jotta he ymmärtävät, miten merkittävää uskonto on monille maahanmuuttajille. Maahanmuuttajat kuuluvat moniin eri uskontoihin. Kotouttamisessa uskonnolliset yhteisöt voivat olla suureksi avuksi tarjoamalla osaamistaan ja yhteisöjä, jotka voivat auttaa tulijoita löytämään sosiaalisia suhteita, tuttuutta ja turvallisuutta elämän eri osa-alueilla.
Kotouttamisohjelma antaa kuvan, että Suomessa uskonnoista puhuminen ja uskontokuntiin kuuluminen ei olisi suotavaa. Suomessa on kuitenkin positiivinen uskonnonvapaus ja sen tulisi näkyä asianmukaisesti kotouttamisessa. Uskontojen moninaisuus on Suomessa todellisuutta ja se pitäisi tuoda näkyviin. Uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta oman uskonnon harjoittamiseen. Siihen kuuluu mm. vapaus rukouksiin, omiin rituaaleihin sekä yksin että ryhmässä, oman uskonnollisen tai muun vakaumuksellisen kannan ilmaisemiseen ja vapaus kasvattaa lapsensa oman vakaumuksensa mukaisesti ja vapauden vaihtaa uskontoa. Keskustelu uskonnoista lisää luonnollista suhtautumista niihin ja kunnioitusta kaikkia vakaumuksia kohtaan.
Osallisuus ja hyvinvointi
Uskonnolliset yhteisöt ovat monille merkityksellisiä aktiivisuuden ja osallisuuden paikkoja. Osassa, kuten kristillisissä seurakunnissa, on maahanmuuttajatyöhön erikoistuneita työntekijöitä. Uskonnollisten yhteisöjen työntekijöissä on paljon kielitaitoisia ja eri kulttuureja ymmärtäviä ammattilaisia. Yhteisöissä toimii myös paljon vapaaehtoisia, jotka haluavat osallistua kotoutumista tukevaan toimintaan.
Seurakunnissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on mahdollista saada ystäviä ja tuttuja sekä yhteisö, johon kuulua. Monissa yhteisöissä on eri taustoista tulevia ihmisiä, joita yhteinen uskonto yhdistää. Uskonto antaa elämään merkitystä ja mahdollisuuden aktiiviseen toimijuuteen. Nämä kaikki ovat mielenterveyttä tukevia tekijöitä.
Uskonnolliseen toimintaan osallistuminen tukee myös suomen oppimista, jos toiminta on suomenkielistä. Toimintaan osallistuva kuuntelee ja lukee suomea, keskustelee suomeksi ja usein myös oppii ääntämystä ja sanastoa laulamalla.
Nuorisotyö ja varhaiskasvatus
Myös nuorisotyö on tärkeä kotouttamisen osa-alue. Monissa uskonnollisissa yhteisöissä on nuorille omaa toimintaa. Osassa, kuten kristillisissä seurakunnissa, on koulutettuja nuorisotyöntekijöitä. Kunnan ja seurakunnan tai seurakuntien yhteistyö on monilla paikkakunnilla säännöllistä ja vakiintunutta. Se tavoittaa maahanmuuttajataustaisia nuoria laajasti.
Uskonnollisilla yhteisöillä on perheitä ja varhaiskasvatusta tukevaa toimintaa. Monilla paikkakunnilla ne toimivat kunnan vakiintuneina kumppaneina kunnan palveluja täydentäen.
Viranomaisyhteistyö
Hyvien väestösuhteiden ylläpitämiseksi tarvitaan uskontojen keskinäistä yhteistyötä ja viranomaisten yhteistyötä uskontojen kanssa. Järjestöjen olemassa olevan toiminnan hyödyntäminen kotoutumisen tukena edellyttää, että ohjauksesta vastaavat viranomaiset ja maahanmuuttajat tuntevat alueen järjestötoiminnan ja uskonnollisen toiminnan.
Uskonnolliset yhteisöt olisi otettava viranomaisten kumppaneiksi esimerkiksi radikalisoitumista ehkäisevässä työssä sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista ja pakkoavioliittoja ehkäisevässä työssä. Maahanmuuttajien omat järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä toimijoita, kun osana kotoutumisen edistämistä lisätään tietoa tasa-arvosta, itsemääräämisoikeudesta, seksuaalisuudesta ja haitallisista perinteistä.
Tiedonvälityksen kanaviksi kannattaa ottaa myös uskonnolliset yhteisöt. Niiden kokoontumisissa ja viestintäkanavissa tavoitetaan paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Monet yhteisöjen jäsenet luottavat johtajiinsa tiedon välittäjinä.
