Uskonto ja tiede asetetaan helposti vastakkain – todellisuudessa valtaosa uskonnollisista ihmisistä ei näe näiden välillä ristiriitaa. Koronapandemiaan liittyvät salaliittoteoriat ovat saaneet sekä jalansijaa että vastustusta myös uskonnollisissa yhteisöissä, kuten laajemminkin yhteiskunnassa. USKOT-foorumin järjestämässä ”Uskonto vs. tiede? – Uskonnot pandemian selättäjinä” -keskustelutilaisuudessa medialle ja päättäjille puhuttiin erityisesti vähemmistöuskontojen roolista pandemian aikana.
USKOT-foorumi rakentaa yhteiskuntarauhaa lisäämällä uskontolukutaitoa ja asiallista keskustelua uskonnoista. Helmikuun ensimmäisellä viikolla vietetään vuosittain YK:n kansainvälistä uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoa. Tarve uskontojen yhteistyölle on kasvanut huomattavaa vauhtia. Yksi osa tätä työtä on tuoda esiin, mitä kaikkea uskonnot voivat erikseen ja yhdessä tehdä pandemian selättämiseksi.
Tilaisuudessa kuultiin näkökulmia pandemian selättämisessä sekä eduskunnasta että uskonnollisilta yhteisöiltä itseltään. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi painotti puheenvuorossaan uskontojen roolia kriisinkestävyydessä. Rokotekriittisen liikehdinnän taustalla on usein epäluottamus, ja uskonnolliset yhteisöt ovat tärkeitä luottamuksen rakentajia eri väestöryhmissä.
Uskontojen opetukset tukevat tiedettä ja uuden oppimista
Muslimi, imaami Anas Hajjar ja buddhalainen Maira Lindeberg tarkastelivat tilaisuudessa pandemian vaikutuksia omista uskonnollisista yhteisöistään käsin. Uskonnollisten johtajien mielipiteisiin luotetaan yhteisöissä laajasti ja siksi on tärkeää, että annetut kannanotot tukevat tutkittua tietoa.
– Islamin historiassa oppiminen ja tiedon hankkiminen on aina ollut tärkeää. Sitä tietoa, mitä Jumala on lähettänyt maailmaan, tulee käyttää. Tämä koskee siis myös lääketiedettä ja rokotuksia, sanoo imaami Anas Hajjar.
– Myös buddhalaisuudessa on vahva lääkintäperinne. Dalai Lama on kehottanut esimerkillään ihmisiä ottamaan koronarokotukset. Suomessa valtaväestöön kuuluvat ovat yksilökeskeisempiä uskonnon harjoittamisessa kuin aasialaiset buddhalaiset, jotka ovat hyvin yhteisöllisiä. Siksi suomalaisissa on vähän enemmän rokotevastaisia, joskin hyvin vähän kuitenkin, Maira Lindberg kertoo.
Kun kasvokkain kohtaamista on rajoitettu, ihmiset toteuttavat yksilönvapauttaan verkossa etsien yhteyttä, maailmanselityksiä ja turvallisuutta. On vaikeaa erottaa valhe ja totuus ja löytää oikean tiedon lähteitä. Ihmisiin vedotaan sosiaalisessa mediassa kaikin keinoin – myös sillä, mitä ”tietoa” sieltä saamme, jotta viettäisimme yhä enemmän aikaa somessa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: tilaisuuden moderaattori USKOT-foorumin hallituksen jäsen Tuomas Mäkipää, USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio, kansanedustaja Hilkka Kemppi ja Maira Lindeberg buddhalaisesta Danakosha Ling -yhteisöstä.
Tilaisuus oli kokeilu, joka järjestettiin osana Sitra Lab 3: Demokratian kapeikot -koulutusohjelmaa.
