/, Uutiset/Koulujen uskonnonopetus ukrainalaisten tukena

Koulujen uskonnonopetus ukrainalaisten tukena

Ukrainan sodan vuoksi Suomeen tulee runsaasti uusia pakolaisia. Ukrainan väkiluku on lähes 45 miljoonaa, joista ortodokseja n. 70 % väestöstä, eli n. 31 miljoonaa, katolilaisia n. 4,5 miljoonaa, muslimeja n. 1 miljoona, juutalaisia sekä erilaisia protestanttisia vähemmistöjä lukumääräisesti suuri joukko. Ukrainasta on paennut jo miljoonia ihmisiä, joista Suomeen arvioidaan tulevan useita kymmeniä tuhansia.

Uskonnolliset yhteisöt ottavat vastuuta tulijoista tarjoten turvaa monin tavoin. On tärkeää, että Ukrainan sota-alueelta tulevat ihmiset kokevat uskonnollisten yhteisöjen olevan avoimesti ja kokonaisvaltaisesti osa yhteiskunnan virallista toimintaa. Uskonnollista identiteetin ilmaisemista ei tarvitse pelätä, ja kouluissa on mahdollista opiskella omaa uskontoa.

USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston kahdeksan edustajaa tapasi 5.5.2022 opetus- ja kulttuuriministeriön johtoa ja Opetushallituksen opetusneuvoksia tarjoten asiantuntemustaan ja verkostojaan kotouttamis- ja opetustoiminnan tueksi.

Lasten osuus on tässä pakolaistilanteessa poikkeuksellisen suuri. Katsomusopetuksen merkitystä ei tule unohtaa. Katsomusopetukseen liittyy kulttuurisen identiteetin uskonnollinen osa-alue, joka muistuttaa kotimaasta ja on tuttua heille. Ukrainalaisessa kulttuurissa uskonto on tärkeä osa yksilön ja yhteisön identiteettiä.

-Uskonnollisen yhteisönsä kautta maahanmuuttaja saa kokemuksia toimijuudesta eikä ole pelkästään toiminnan kohteena, toteaa erityisluokan opettaja, apulaisrehtori Mirja Tapola Espoosta. -Erityisopetuksen piirissä on monia muista kulttuureista tulevia ja jonkin verran sinne siirrytään suoraan valmistavalta luokalta. Kun kokemus vieraassa maassa asumisesta erilaistaa ja erityisluokalla oleminen saattaa erilaistaa, niin oman katsomusaineen tunti on erittäin tärkeä paikka, jossa voi tuntea ja kokea samanlaisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Traumatisoivista olosuhteista tulevat oppilaat kokevat oman uskonnon ryhmän turvallisena oppimisympäristönä katsomuksesta riippumatta. Tästä on aiempaa kokemusta muun muassa Afrikan sota-alueilta tulleilta lapsilta. Kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinkon mukaan sotatraumat ja jatkuva kuoleman kohtaaminen ovat vieneet ihmiset perimmäisten kysymysten äärelle. Siksi aineellisen ja psykososiaalisen tuen lisäksi tarvitaan myös hengellistä apua. Traumaattisimmat kokemukset saattavat olla vasta edessäpäin, joten herkkyyttä ja osaamista tarvitaan meiltä kaikilta.

Uskonnollisissa yhteisöissä on asiantuntijoita ja yhteistyötahoja, joilla on halu ja valmius auttaa ja toimia pakolaisten sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Kuopiossa ukrainalaiset ovat hakeutuneet ortodoksiseen seurakuntaan. Ortodoksinen seurakunta joutunut viranomaisen rooliin, sillä vastaanottokeskuksen avustusten jako ei toimi kunnolla. Seurakunnasta on tullut pakolaisten olohuone. He ruokailevat siellä monta kertaa viikossa ja opiskelevat suomea, kertoo Sirpa Okulov, kasvatusasian koordinaattori Suomen ortodoksisesta Kirkkohallituksesta.

Hyvien väestösuhteiden säilyttämisessä kantaväestöä velvoitetaan suhtautumaan yhdenvertaisesti tulijoihin, mutta myös maahanmuuttajia keskinäisissä suhteissaan.

2022-05-11T08:12:45+00:00