/, Uutiset, Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto/Ratkaisuja uskontolukutaidon edistämiseen työelämässä – USKOT-foorumi SuomiAreenassa

Ratkaisuja uskontolukutaidon edistämiseen työelämässä – USKOT-foorumi SuomiAreenassa

Uskonto on monille ihmisille luonnollinen osa arkielämää, mutta Suomessa se koetaan usein vain yksityisasiana. Työelämässä ei ole riittävää ymmärrystä uskontojen moninaisuudesta, mikä voi aiheuttaa hämmennystä työntekijöiden pukeutumisen tai pyhäpäivien huomioimisen suhteen. Saako uskonto näkyä työpaikalla? Miten voimme käyttää uskontolukutaitoa työkaluna moninaisuuden edistämiseen ja erilaisten työyhteisöjen ymmärtämiseen? Näitä kysymyksiä pohdittiin USKOT-foorumin paneelikeskustelussa SuomiAreenassa, Porissa 29.6.2023. 

Panelisteina olivat Amin Hassan (People Development Specialist, Gofore), Ville Hoikkala (juristi, Lakipalvelu Ville Hoikkala), Melody Karvonen (monikulttuurisuuden asiantuntija, Suomen bahá’í-yhteisö) ja Suaad Onniselkä (virka-apulaisrehtori, Puistopolun peruskoulu). Keskustelun juonsi Rebekka Naatus (viestintäpäällikkö, Vantaan seurakuntayhtymä). Paneelissa rohkaistiin työpaikkoja pohtimaan omia käytäntöjään ja ottamaan askelia kohti inklusiivisempaa ja kunnioittavampaa työympäristöä, jossa jokainen voi näyttää omaa uskontoaan avoimesti ja ilman pelkoa.

Suomessa tänä vuonna sata vuotta täyttävä uskonnonvapauslaki turvaa positiivisen uskonnonvapauden myös työpaikoilla, mutta käytännössä se ei aina toteudu. Uskontojen näkyvyys työpaikoilla ei ole itsessään tavoite, vaan todellinen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii tekoja. Uskontolukutaidolla voimme edistää tätä – uskontolukutaito on kyky nähdä uskonnoissa pintaa syvemmälle ja kohdata ihmiset ihmisinä.

Uuden yhdenvertaisuuslain myötä työnantajien on nyt aktiivisesti edistettävä ja arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa ja työpaikoilla, myös uskontojen osalta. Rekrytointi on avainasemassa uskontojen moninaisuuden edistämisessä työpaikoilla. Esimerkiksi anonyymia rekrytointia on tarjottu keinona monimuotoistaa työyhteisöjä. IT-rekrytoinnissa työskentelevä Amin Hassan totesi, että ihmisen identiteetin peittäminen rekrytointivaiheessa ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu. On olennaista varmistaa, että myös rekrytoijat itsessään tulevat erilaisista taustoista ja ymmärtävät moninaisuuden merkityksen.

Rekrytoinnin lisäksi vaaditaan muitakin tietoisia toimia ja koulutusta uskontojen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi työelämässä. Uusia yhdenvertaisuussuunnitelmia työpaikoilla luodessa on tärkeää, että suunnitteluprosessiin osallistuu moninainen joukko ihmisiä. Erilaisten ihmisten osallistaminen suunnitteluun madaltaa kynnystä ottaa huomioon moninaiset tarpeet ja näkökulmat, muistutti moninaisuuteen liittyviä koulutuksia tarjoava monikulttuurisuuden asiantuntija Melody Karvonen. Työyhteisön toimintakulttuuri onkin keskeinen tekijä siinä, miten uskonto saa näkyä työpaikalla. Virka-apulaisrehtori Suaad Onniselkä totesi, että dialogisessa työyhteisössä voidaan nostaa esiin ongelmia ja etsiä yhdessä ratkaisuja. Jokainen tulisi kohdata yksilönä, ei pelkästään uskontonsa tai kulttuuritaustansa edustajana.

Työelämän normit ja käytännöt muuttuvat ajan myötä. Uskonnolliseen pukeutumiseen työpaikalla ei ole mitään laillista estettä, kun se ei ole ristiriidassa työturvallisuuden tai muiden työympäristön vaatimusten kanssa, totesi juristi Ville Hoikkala. Esimerkiksi tatuoinnit asiakaspalvelijoilla ovat nykyään yleisiä, vaikka ne ovat aiemmin herättäneet kummastusta ja jopa paheksuntaa. Uskonnolliseen pukeutumiseen työpaikoilla liittyviä asenteita voidaan myös purkaa.

Uskontolukutaidon edistäminen työelämässä on osa laajempaa pyrkimystä rakentaa yhdenvertaista ja inklusiivista yhteiskuntaa, jossa jokaisen yksilön oikeudet ja identiteetti tunnustetaan ja niitä kunnioitetaan.

Katso paneelikeskustelu MTV Katsomossa:

SuomiAreena on Suomen suurin yhteiskunnallinen festivaali. Vuonna 2023 SuomiAreenassa oli 250 tilaisuutta ja 1 200 puhujaa.

2023-08-03T11:59:13+03:00