/Sukkot – lehtimajajuhla (15. tishri-kuuta)

Sukkot – lehtimajajuhla (15. tishri-kuuta)



Lehtimajajuhla sukkot on yksi kolmesta niin kutsutusta pyhiinvaellusjuhlasta. Pyhiinvaellusjuhlat muistuttavat kaikki tavallaan Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeisestä erämaavaelluksesta. Myöhemmin temppelien kaudella ne olivat myös pyhiä, jolloin mahdollisuuksien mukaan juutalaisen tuli yrittää osallistua ainakin kerran vuodessa temppelijumalanpalvelukseen. Kaksi muuta pyhiinvaellusjuhlaa ovat kevääseen osuvat juutalainen pääsiäinen pesah ja viikkojuhla shavuot.
Sukkotin perinteisiin liittyy lehtimajan (sukka) rakentaminen. Se muistuttaa niistä väliaikaisista majoista, joissa juutalaiset erämaavaelluksen aikana asuivat.
Sukkot on kuitenkin kaksimerkityksinen juhla. Vaelluspyhän ohella se on myös sadonkorjuujuhla. Juhlan aikoihin korjataan syksyn sato. Sukkotin toinen nimi onkin hag ha-asif eli sadon juhla. Lehtimajan ohella sukkotin tapoihin liittyy neljästä kasvista (sitrushedelmä etrog, palmunoksa lulav, paju ja myrtti) tehty kimppu, jota siunatessa siunataan samalla vuoden sato.
Pesahin ohella sukkot on yksi juutalaisen perinteen pisimpiä juhlia. Se kestää kahdeksan päivää. Sukkotin viimeinen päivä on nimeltään shemini atseret, pyhän kokoontumisen kahdeksas päivä. Tällöin sukkot-pyhän sadonkorjuuluonne korostuu, sillä tuosta päivästä lähtien liitetään rukouksiin erityinen sateen rukous, jolla pyydetään Jumalalta oikeaa määrää sadetta aina kevääseen pesahiin saakka.

2020-05-07T06:44:50+00:00