Pitkäperjantain kristillinen sanoma on: Kristus on kuollut meidän edestämme ja hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät suurta perjantaita (esim. virossa suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, ”hyvä perjantai”. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan pyhäksi perjantaiksi (esim. italiassa Venerdi Santo).
Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. Pitkää ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että merkitystä on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).
Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Ortodoksisessa perinteessä seurataan tapahtumia viimeisestä ehtoollisesta alkaen. Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla kristinuskon mukaan Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi.