Juutalainen pääsiäinen pesah on yksi kolmesta niin kutsutusta pyhiinvaellusjuhlasta. Pyhiinvaellusjuhlat muistuttavat kaikki tavallaan Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeisestä erämaavaelluksesta. Myöhemmin temppelien kaudella ne olivat myös pyhiä, jolloin mahdollisuuksien mukaan juutalaisen tuli yrittää osallistua ainakin kerran vuodessa temppelijumalanpalvelukseen. Kaksi muuta pyhiinvaellusjuhlaa ovat viikkojuhla shavuot ja lehtimajajuhla sukkot
Monen muun juutalaisen pyhän tavoin pesahin vietolla on kaksi merkitystä. Niistä tärkeämpi oli Egyptin orjuudesta vapautuminen. Juhlan nimi tulee hepreankielen sanasta pasah, joka tarkoittaa ohi kulkemista. Kun kymmenes vitsaus iski Egyptiin, kulki se juutalaisten kotien ohi.
Juhla tunnetaan myös happamattomasta leivästä. Kun juutalaiset kiireellä lähtivät vapauteen Egyptistä, he eivät ehtineet nostattaa taikinoitaan. Tämän muistoksi syödään kaikkina pesahin kahdeksana päivänä erityistä happamatonta pääsiäisleipää eli matsaa. Ensimmäisenä pesah-iltana on tapana kokoontua juhla-aterialle, jonka aikana käydään läpi koko pesah-kertomus.
Pesahin toinen merkitys liittyy myös maanviljelyyn. Juhlan aikoihin korjattiin kevään ohrasato ja alettiin laskea seitsemän viikon jaksoa, jonka päätteeksi vehnäsato oli kypsä korjattavaksi. Tätä ajanjaksoa kutsutaan omeriksi ja sen laskeminen aloitetaan pesahin toisesta päivästä.
