Oslossa järjestettyyn Nordic Interfaith and Interconvictional Network (NIN) -verkoston tapaamiseen osallistui noin 30 uskontojen ja elämänkatsomusten välisen työn edustajaa Pohjoismaista 16.–17. kesäkuuta. Kokouksen järjesti norjalainen uskontojen ja elämänkatsomusyhteisöjen kattojärjestö STL (Samarbeidsrådet for tros- og livssynssamfunn), ja siihen osallistui edustajia Norjasta, Tanskasta, Ruotsista, Suomesta ja Islannista.
Dialogin merkitys polarisaation aikoina
Tapaamisen keskeisenä teemana oli uskontojenvälisten toimijoiden rooli yhteiskuntavalmiudessa, luottamuksen rakentamisessa sekä suhteissa viranomaisiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin Norjan kokemuksiin lokakuun 7. päivän 2023 tapahtumien jälkeen.
Oslon juutalaisen seurakunnan ja Muslim Dialogue Network -verkoston edustajat kertoivat lokakuun 7. päivän jälkeen ilmenneistä haasteista, mutta myös siitä, miten pitkäjänteinen suhteiden rakentaminen on mahdollistanut dialogin jatkamisen vaikeista jännitteistä huolimatta. STL on kuluneen ajanjakson aikana tukenut sekä sisäistä että ulkoista vuoropuhelua. Järjestö korostikin, että aiempien luottamuksellisten suhteiden merkitys korostuu silloin, kun välit joutuvat koetukselle.
Paneelissa tuotiin esiin, kuinka henkilökohtaiset kohtaamiset ja mahdollisuus kuunnella toisten tarinoita voivat luoda ymmärrystä silloinkin, kun asioista ollaan vahvasti eri mieltä. Tärkeä oivallus oli, että dialogissa ei ole kyse konfliktien välttämisestä, vaan yhteydenpidon ja keskustelun jatkamisesta myös vaikeina aikoina. Esimerkkinä tästä STL viittasi lokakuun 7. päivän jälkeen antamaansa yhteiseen lausuntoon ”Dialogue for a Common Future”. Siinä jäsenjärjestöt ilmaisivat yhteisen sitoutumisensa vuoropuhelun jatkamiseen konfliktin aiheuttamista jännitteistä huolimatta.
Yhteiset haasteet Pohjoismaissa
Tapaamisen aikana eri maat esittelivät ajankohtaista tilannettaan. Kansallisista eroista huolimatta keskusteluissa nousi esiin useita yhteisiä haasteita:
- Luottamuksen väheneminen ja yhteiskunnan lisääntynyt polarisaatio.
- Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rahoituksen ja julkisen tuen epävarmuus.
- Uskonto- ja elämänkatsomusyhteisöjen muuttuneet poliittiset toimintaedellytykset.
- Viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välisen yhteistyön tarve.
Suomen tilannekatsauksessa nostettiin esiin muun muassa luottamuksen ja yhteiskunnallisen yhtenäisyyden heikkeneminen, jäsenyhteisöjen osallistaminen, epävarmuus tulevista rahoituksista sekä hankemahdollisuuksien löytäminen ja hankeideoiden kirkastaminen.
Nuorisotyöllä rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa
Toinen tärkeä ohjelmanumero käsitteli nuorille suunnattua Pathfinder-ohjelmaa (Uskontolähetit), jossa eri uskonto- ja elämänkatsomustaustoista tulevat nuoret vierailevat kouluissa jakamassa omia kokemuksiaan. Panelistit kertoivat kouluvierailujen lisäävän ymmärrystä ja vähentävän ennakkoluuloja. Samalla he kuitenkin kuvasivat, että antisemitismi, muslimiviha ja alkuperäiskansoihin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen haasteita pohjoismaisissa yhteiskunnissa.
Vahvistuva pohjoismainen yhteistyö
Kokouksen läpiviennissä todettiin, että henkilökohtaiset suhteet, jatkuvuus ja keskinäinen luottamus ovat ratkaisevan tärkeitä dialogin ylläpitämisessä yhteiskunnallisten jännitteiden kasvaessa. Pohjoismaninen verkosto otti etäyhteyden myös Peruun Religions for Peace Latin America and Caribbeanin edustajiin ja sai käsitystä sen mantereen uskontodialogitoimijoista. Maissa on pohjoismaisten toimijoiden kaltaisia yhteistyöorganisaatioita, mutta hekin tarvitsevat lisää maiden välistä yhteyttä ja pohjoismainen verkosto on siitä heille mallina.
Osallistujat vaihtoivat kokemuksia siitä, miten uskontojen ja elämänkatsomusten väliset järjestöt voivat edistää sosiaalista yhtenäisyyttä, luottamusta ja demokraattista kestävyyttä. Erityistä huomiota sai STL:n ja Norjan viranomaisten välinen tiivis vuoropuhelu. Tapaaminen päättyi tulevan pohjoismaisen yhteistyön suunnitteluun. STL kutsuu verkoston seuraavaan NIN-tapaamiseen vuonna 2027, ja samalla jatketaan yhteisen pohjoismaisen konferenssin suunnittelua.
USKOT-foorumia edustivat puheenjohtaja Pavlos Ylinen, toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio ja hallituksen jäsen, kansainvälisten asioiden jaoston puheenjohtaja Tatu Kuivalahti. Kokouksessa viitattiin usein edelliseen kokoukseen, joka pidettiin Helsingissä kaksi vuotta sitten. Silloinen ohjelma oli monipuolinen ja monessa asiassa verrattiin, mitä kehitystä kuluneessa kahdessa vuodessa on tapahtunut. Oslon kokous tarjosi arvokkaan mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia, vahvistaa pohjoismaisia suhteita ja pohtia yhdessä, miten uskonto- ja elämänkatsomusjärjestöt voivat myötävaikuttaa yhtenäisemmän ja osallistavamman yhteiskunnan rakentamiseen.
