/, Uutiset/Turvallisuus, positiivinen uskonnonvapaus, osallisuus, uskontolukutaito ja vuoropuhelu – USKOT-foorumin kuntavaalitavoitteet

Turvallisuus, positiivinen uskonnonvapaus, osallisuus, uskontolukutaito ja vuoropuhelu – USKOT-foorumin kuntavaalitavoitteet


USKOT-foorumi on lähettänyt vuoden 2021 kuntavaalitavoitteensa kaikille Suomen kuntavaaliehdokkaille.

Kuntapäättäjien on hyvä tutustua seuraaviin tavoitteisiimme, joilla haluamme vahvistaa uskontorauhan rakentamista moniuskontoisessa yhteiskunnassamme. Kutsumme kuntapäättäjiä aktiivisesti edistämään ja tukemaan tavoitteiden toteutumista.

1. Turvallisuuden takaaminen kaikille  

Uskontoperusteisten viharikosten määrä on kasvussa. Moskeijoihin, synagogiin, buddhalaisiin temppeleihin ja kirkkoihin kohdistuu ilkivaltaa. Uskonnollisia symboleja käyttävät henkilöt, ja esimerkiksi monet musliminaiset, joutuvat vihapuheen kohteeksi.

  • Vihapuhe on tuomittava kaikissa muodoissaan ja vihanilmauksiin on puututtava aktiivisesti.
  • Viharikosten uhreille jaetaan tietoa viharikoksista ja tarjolla olevasta avusta.
  • Oppilaitoksissa ja julkisissa palveluissa työskentelevien yhdenvertaisuusosaamista lisätään.

2. Positiivinen uskonnonvapauden tulkinta

 Lain mukaan kaikilla on oikeus uskoa tai olla uskomatta, harjoittaa uskontoaan ja elää sen arvojen mukaisesti. Siksi uskonnonlukutaito on tärkeä kansalaistaito.

  • Muistetaan, että uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus.
  • Tunnistetaan uskonnon ja katsomuksen merkitys osana monien ihmisten arvomaailmaa.
  • Kaikkien uskontojen oikeus omiin perinteisiinsä tulee säilyttää. Erityisesti vähemmistöuskontojenuskonnonharjoittamiselle ja uskonnollisten pyhien vietolle tulee luoda puitteet osana suomalaista arkea ja yhteiskuntaa.

3. Uskonnolliset yhteisöt mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa 

Uskonnollisen yhteisön jäsenyys on monelle merkittävä tapa kokea osallisuutta. Uskonnollisten yhteisöjen kautta tavoitetaan monia sellaisiakin ihmisiä, joiden ääni muuten uhkaa jäädä kuulumatta yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Niiden verkostojen ja asiantuntemuksen laajempi hyödyntäminen vahvistaa osallisuutta yhteiskunnassamme.

  • Hyödynnetään uskonnollisten yhteisöjen anti yhteiskunnallisesti merkittävissä hankkeissa, kuten kotouttamistoiminnassa.
  • Tuetaan radikalisoitumisen ehkäisemistä yhteistyössä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Radikalisoitumisen riskit ja siihen liittyvät rakenteet huomioidaan päätöksenteossa.

4. Uskontolukutaidon ja vuoropuhelun edistäminen

Kyky käydä vuoropuhelua muiden katsomusten edustajien kanssa on kansalaistaito, jonka merkitys kasvaa yhteiskunnan moninaistuessa. Se vaatii pohjakseen ymmärrystä omasta uskontoperinteestä.  Samanaikaisesti uskontojen tuntemus on heikentynyt yhteiskunnassamme. Vähemmistöuskontokuntiin kuuluvilla lapsilla on oikeus olla lapsia. Heille kuuluu oikeus olla ylpeitä omasta perinteestään, ja samalla heitä ei saa vaatia toimimaan oman uskontonsa edustajina.

  • Katsomusten välisen vuoropuhelun merkitys yhteiskuntarauhan edellytyksenä tunnistetaan ja sitä tuetaan.
  • Uskonnonopetuksen järjestämisessä ja kehittämisessä huomioidaan myös vähemmistöuskontojen edustajien oikeus oman uskontoperinteen opetukseen, ja vahvistetaan eri katsomusaineiden opetusryhmien välistä dialogitaitojen opettelua.

 

2021-03-02T10:34:26+02:00