USKOT-foorumi osallistui pohjoismaiden katolisten opetusjohtajien vuosikokoukseen Helsingissä. Nordic Catechetical Conference 2022 järjestettiin Kulttuurikeskus Sofiassa 20.4.–22.4.2022. Kokoukseen osallistuivat isäntämaa Suomen lisäksi Ruotsin, Norjan, Tanskan sekä Islannin katolisten kirkkojen opetusasioista vastaavat edustajat. Lisäksi pohjoismaiden piispain konferessia edusti pyhän Henrikin hiippakunnan asiainhoitaja isä Marco Pasinato.
Kokouksen käsiteltävänä oli maiden merkittävästikin toisistaan poikkeavat olosuhteet. Jäsenmäärissä mitattuna Suomi ja Islanti ovat hyvin pieniä hiippakuntia ja resurssit toiminnan kehittämiseksi ovat erittäin vaatimattomat. Kumpikaan maa ei tällä hetkellä tulisi toimeen ilman merkittävää tukea muista maista sekä aktiivista vapaaehtoisapua. Verotusoikeus takaa esim. Ruotsissa vakaat taloudelliset olosuhteet katolisen hiippakunnan toiminnan kehittämiseksi. Oman haasteensa Suomessa tilanteeseen luo sede vacante, eli se ettei Suomessa ole tällä hetkellä omaa piispaa. Hiippakunnan asiainhoitaja ylläpitää hiippakunnan toimintoja, mutta toiminnan kehittäminen vaatisi piispan, jonka johdolla esimerkiksi opetustoiminnan osa-aluetta voitaisiin kehittää hiippakunnallisesti.
Pohjoismaiden piispain konferenssin terveiset kokoukseen toi hiippakunnan asiainhoitaja isä Marco, jonka johdolla keskusteltiin paavi Franciscuksen ohjeistuksesta opetuksen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Opettajan tai katekeetan roolin jäsentäminen on viimevuosien suurimpia kysymyksiä koskien maallikoiden roolia kirkossa. Kaiken kristillisen kanssaelämisen keskuksessa on kerigma. Se on paavin ohjeistuksen ydin. Kysymyksiä kuitenkin herättää katekeetan rooli. Miten se sijoittuu perinteisten maallikon ja diakonin roolien kenttään? Tämä keskustelu jatkuu yhä.
Suomen tilanteessa poikkeuksellisen positiivista ja ruotsalaisten julkituomaa tervettä kateuttakin herättävää on oman uskonnon opetus kouluissa. Tässä asiassa Suomi liittyy ennemminkin mannereurooppalaiseen traditioon, jossa uskonnon opetuksen kouluissa katsotaan olevan sivistyksellistä perustaa ja lain mukainen velvollisuus. Suurin osa suomalaisista katolilaisista lapsista saa nykyisin katolisen opetussuunnitelman mukaista opetusta viikoittain koulussa. Katolisen uskonnon oppimäärän kehittämisessä ja toteuttamisessa ovat avainasemassa opettajat sekä viranomaisyhteistyö. Lisäksi jokainen perhe ja erityisesti lapsi, joka näkee vaivan vaatiessaan lain mukaista oman uskonnon opetusta ja osallistuu tunneille joskus haastavissakin olosuhteissa ja aikatauluissa ovat niitä arjen sankareita, jotka mahdollistavat opetustoiminnan kehittämisen ja normalisoitumisen. Oman uskonnon opetuksen ryhmä muodostaa etenkin vähemmistöasemassa oleville lapsille nk. turvallisen tilan, jossa voi kohdata muita saman katsomuksellisen kulttuuripiirin omaavia sekä keskustella avoimesti, pelkäämättä tulevansa leimatuksi. Tällaisten vertaisryhmien olemassaolo on erittäin ajankohtaista myös esimerkiksi ukrainalaislapsille Suomessa.
Kokouksen päätti pienimuotoinen seminaari ja illallinen, jossa katolisen hiippakunnan opetusosaston yhteistyötahot esittäytyivät toisilleen sekä pohjoismaisille kokousedustajille. Edustajia oli Opetushallituksesta, Vantaa kaupungilta, Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta, Helsingin yliopistosta ja opettajien koulutuksesta, sekä Suomen Caritaksesta. USKOT-foorumin edustajana uskonnonopetusjaoston puheenjohtaja Daniel Weintraub esitteli Foorumin toimintaa yleisesti sekä erityisesti suhteessa yhteistyössään suomalaisten uskonnollisten yhteisöjen opetustoiminnan kanssa.
Kouluyhteistyön kautta yhteisöillä on kosketuspinta koululaisten arkeen. Opetusviranomaisyhteistyön kautta Foorumin jäsenyhteisöt ovat mukana vaikuttamassa siihen katsomuskasvatukseen, jota lapsillemme lain mukaisesti tarjotaan varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta aina toisen asteen opintoihin saakka.
Tämä etu, verrattuna muihin pohjoismaihin, ei ole itsestäänselvyys. Yhteistyö on kaksisuuntaista ja se vaatii päivittäin uskottavaa opetustoimen ylläpitämistä opettajilta sekä kehitystyötä yhteisöjen opetuksesta vastaavien tahojen puolelta. Kiitollisena voin kuitenkin todeta, että yhteistyökykymme vuoksi olemme joillain opetuksen osa-alueilla jopa resurssirikkaita naapureitamme edellä. Olemme suunnannäyttäjiä olosuhteiden pakosta. Se on siunaus, joka meille on annettu pyytämättä.
Osmo Vartiainen
opetusjohtaja, opetusosasto, Katolinen kirkko Suomessa
USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston jäsen
Kuvassa USKOT-foorumin uskonnonopetusjaoston puheenjohtaja Daniel Weintraub.
