Ajattelemme katsomustietoisuuden kuuluvan kouluihin, mutta työpaikoilta emme osaa sitä vaatia. Uskontolukutaito koskee kuitenkin kaikkia.
Eila Ratasvuori ja Katariina Väisänen, USKOT-foorumin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaosto:
Minna aloitti uudessa työssä, ja jo ensimmäisten päivien jälkeen oli selvää, että täällä hän viihtyisi. Kahvihuoneessa yksi kertoi luontevasti käynnistään kirkossa, kun muut puhuivat viikonlopun kulttuuririennoista ja lastentapahtumista. Kukaan ei kohotellut kulmiaan heille, jotka käyttivät taukonsa rukoilemalla siihen varatussa rauhallisessa tilassa. Juutalaiseksi tiedetyltä työntekijältä esihenkilö varmisti erikseen, sopiiko tälle työskennellä lauantaina. Liian utopistista ollakseen totta?
Minnan työpaikka on kuvitteellinen. Se tuskin vastaa todellisuutta useimmilla suomalaisilla työpaikoilla. Pikemminkin olemme tottuneet siihen, että uskontoa pidetään yksityisasiana. Tarvitseeko näin kuitenkaan olla? On syytä myös kysyä, kannattaako uskonnon siivoaminen pois työpaikoilta, sillä monimuotoisuuden on tutkitusti osoitettu hyödyttävän työyhteisöjä.
Minna ja uusi kollega Sami päätyivät keskustelemaan mokista työpaikalla. Sami kertoi Minnalle, kuinka oli kerran edellisessä työpaikassaan naureskellut uskonnollisten ihmisten sinisilmäisyydelle. Hänen kauhukseen työtoveri oli vasta pilkanteon yltyessä puuttunut asiaan ja kertonut olevansa vakaumuksellinen kristitty. Työtoveri vaihtoi työpaikkaa pian tapauksen jälkeen, ja asia jäi vaivaamaan Samia.
Monimuotoisuus ei vielä itsessään rikastuta työyhteisöä, vaan sitä on arvostettava ja edistettävä. Työyhteisössä on oltava turvallista olla oma itsensä, jotta luovuus ja innovointi voivat kukoistaa. Identiteettiään piilottelevan työntekijän työtyytyväisyys kärsii ja motivaatio sitoutua työyhteisöön laskee.
Asenneilmapiirin kannalta on tärkeää, ettei objektiivisuuden varjolla pyritä poistamaan uskontojen näkymistä. Negatiiviset asenteet ja tietämättömyys voivat johtaa häirintään tai syrjintään, kuten karkeaan kielenkäyttöön, joka kohdistuu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Syrjintä voi olla myös sitä, että kielletään perusteettomasti uskontoon liittyvä pukeutuminen tai muut tunnusmerkit.
Huono ilmapiiri ja työsyrjintätapaukset vaarantavat työnantajan julkisuuskuvan ja heikentävät työpaikan houkuttelevuutta. Uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen vapaus ei vaaranna muiden vakaumuksen vapautta, mutta voi olla luovuttamattoman tärkeää sille, jonka elämä rakentuu uskon varaan.
Minna päätyi uudella työpaikallaan toistuvasti keskusteluihin, joissa työtoverit avoimesti kysyivät toisiltaan uskonnosta. Minnan työpari Joachim mainitsi ottavansa mallia teini-ikäisiltä lapsiltaan. Näille monikulttuurisuus- ja uskontoisuus on arkipäivää, eikä ole omituista kysyä kaverilta, miksi hänen perheessään nyt tällä kertaa paastottiinkaan.
Uskontolukutaito voidaan määritellä ihmisellä olevaksi taidoksi ymmärtää uskontoihin liittyviä tapoja, tekstejä ja keskusteluja.[1] Kuten Joachimin teinit, uskontolukutaitoinen hoksaa, kun jokin tapa tai käytäntö liittyy uskontoon. Hänellä on perustiedot ainakin yhdestä uskonnosta ja hän ymmärtää uskonnon merkityksen niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla.
Ajattelemme katsomustietoisuuden kuuluvan kouluihin, mutta työpaikoilta emme osaa sitä vaatia. Uskontolukutaito koskee kuitenkin kaikkia. Jos alun esimerkin Samin näkemys ympäristön uskonnottomuudesta on normi, tuottaa se henkistä kuormitusta normia rikkoville uskonnollisille. Pahimmillaan tosielämän Samit pitävät uskonnollista uskoa epärationaalisena. Silloin uskonnollisuus ei sovi asiantuntijan profiiliin, vaan on piilotettava uskottavuussyistä.
Lopulta Minnan uteliaisuus voitti ja hän kysyi esihenkilöltään Nadyalta, miten työpaikasta oli tullut aidosti yhdenvertainen eri katsomusten suhteen. Nadya kertoi, että johdossa oli tunnistettu tarve monimuotoisuuden edistämiseen. Ensin oli järjestetty työhyvinvointipäivä, jossa oli ollut katsomuksia koskeva työpaja. Se oli auttanut suhtautumaan uskontoon normaalina keskustelunaiheena. Nadyan mukaan myös rekrytointikäytännöt olivat menneet syyniin.
Ennakkoluuloton rekrytointi on tärkeä askel uskonnollisen monimuotoisuuden edistämiseen työyhteisössä. Jotta sitä voidaan tehdä tavoitteellisesti, on oltava ymmärrys työyhteisön monimuotoisuuden tilasta. Yhdenvertaisuus on otettava rekrytoinnissa huomioon niin ilmoitusta laadittaessa, jakelukanavia valittaessa kuin arviointi- ja valintaprosessissa.
Jos työpaikoillakin aletaan korostaa ihmisten yhdenvertaisuutta, kunnioitetaan erilaisia vakaumuksia ja annetaan erilaisten uskontojen ja vakaumusten näkyä, vaikutukset yhteiskuntarauhaan ja sitä kautta kaikkien turvallisempaan elämään ovat merkittävät.
[1] (https://katsomukset.fi/2019/04/25/mika-ihmeen-uskontolukutaito/)
Blogi on kolmas kirjoitus USKOT-foorumin Uskontolukutaito-blogisarjassa. Sarjassa paneudutaan syksyn 2022 aikana uskontolukutaitoon käsitteenä ja työkaluna Foorumin jaostojen eri näkökulmista.
