Kuvat marraskuulta 2022 Suomen vuonna 1942 luovuttamien juutalaispakolaisten muistotilaisuudesta Tähtitorninmäellä. USKOT-foorumi osallistui tilaisuuteen vieden seppeleen heidän muistoaan kunnioittaen.
Uskontojen yhteistyö- ja asiantuntijajärjestö USKOT-foorumi antoi lausunnon 19. joulukuuta 2023 Valtioneuvoston kanslian pyynnöstä Vainojen uhrien muistopäivän nimen muuttamiseksi Suomessa. Foorumi kannatti nimen muuttamista Holokaustin uhrien muistopäiväksi. Uusi nimi toteuttaa kansainvälisiä nimikäytänteitä ja on Euroopan unionin parlamentin suositusten sekä YK:n päätöslauselman mukainen. Valtioneuvoston kanslia on 23. tammikuuta 2024 päättänyt, että muistopäivää vietetään 27. tammikuuta 2024 alkaen Suomessa nimellä Holokaustin uhrien muistopäivä.
Tänään 27. tammikuuta vietettävän päivän tarkoituksena on muistaa toisen maailmansodan aikaisen holokaustin uhreja. Päivämäärä viittaa vuoteen 1945, jolloin neuvostoliittolaiset sotilaat vapauttivat Auschwitzin keskitysleirin vangit. Samalla he toivat juutalaisten, sekä useiden vähemmistöjen, joukkotuhon laajuuden koko maailman tietouteen. Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik muistuttaa, että myös Suomi luovutti kahdeksan juutalaispakolaista sekä kymmeniä neuvostojuutalaisia sotavankeja Natsi-Saksalle keskitysleireille vietäviksi. Luovutettujen juutalaispakolaisten muistoksi vietetään vuosittain 6. marraskuuta muistopäivää. Viime vuoden tilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä pääministeri Petteri Orpo korosti, että jokaisen tulisi tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa: ”Meidän vastuullamme on, että emme unohda. Meidän vastuullamme on, että näin ei tapahdu enää koskaan. –”
Holokaustin uhrien muistopäivää vietetään tänään eri puolilla maailmaa. Sitä voi viettää muun muassa erilaisin seremonioin, muisteloin sekä juutalaisen kulttuurin kautta. Muistopäivällä on yhä tärkeä tehtävä holokaustin tapahtumien opettamiseksi, muistuttamiseksi ja ehkäisemiseksi. Antisemitismin ja rasismin vastaista työtä on tehtävä aktiivisesti jokaisella yhteiskunnan alueilla, jotta samankaltaisilta julmuuksilta vältyttäisiin. Orpo muistutti puheessaan antisemitismin olevan uhka paitsi juutalaisyhteisöille ja juutalaiselle elämäntavalle myös vapaalle ja moninaiselle yhteiskunnalle, demokratialle ja eurooppalaiselle elämäntavalle. Valtioneuvoston kanslialle antamassaan lausunnossa Foorumi myös muistuttaa, että muiden kansojen ja vähemmistöjen vainoja ei tule unohtaa: ”Niitä tulee muistaa myös holokaustin uhrien rinnalla aiheen mukaisina teemapäivinä.”
USKOT-foorumi on havainnut uskontoperustaisen vihapuheen ja syrjinnän merkittävästi lisääntyneen. Juutalaiset kokevat yhä enemmän rasistista vihapuhetta, väkivallan uhkaa sekä rakenteellista syrjintää arjessaan. Pääministeri korosti puheessaan, että mielenosoitukset sekä huolen ilmaiseminen siviilien turvallisuudesta ovat perusoikeuksia, mutta juutalaisviha ei, eikä sitä tule hyväksyä. Jokaisella tulisi olla oikeus elää ilman pelkoa häirinnästä tai syrjinnästä uskontonsa perusteella. Viharikoksiin on suhtauduttava vakavasti ja niiden ennalta ehkäisemiseksi on tehtävä töitä sekä eri tahojen yhteistyötä.
