/’Arafa(t)-päivä, pyhiinvaelluspäivä, 9. dhul hijja

’Arafa(t)-päivä, pyhiinvaelluspäivä, 9. dhul hijja



Pyhiinvaellus on muslimien viidestä uskonnon harjoittamisen pilarista viimeinen. Muita pilareita ovat uskontunnustus, rukous, almuvero ja paasto. Dhul hijja on islamilaisen kalenterin viimeinen, 12. kuukausi. Kaikilla muslimeilla, joilla on taloudellinen mahdollisuus ja joiden terveys sallii, on velvollisuus kerran elämässään tehdä pyhiinvaellus Mekkaan (hajj). Mekka on profeetta Muhammadin synnyinkaupunki. Mekan Pyhän Moskeijan keskellä oleva kuutionmuotoinen rakennelma, Kaaba, symboloi yhtä Jumalaa. Kaaba kierretään hajjilla seitsemän kertaa vastapäivää (tawaf), ja Kaaba on muslimien rukoussuunta. Hajjilla kävellään myös Safa’- ja Marwa-kukkuloiden välillä seitsemän kertaa (sa’i). Tällä muistetaan profeetta Ismailin äitiä Hajaria, joka etsi pojalleen vettä noiden kukkuloiden välillä. Hän löysikin Zamzam-lähteen, joka tuottaa vettä vielä tänäkin päivänä.
Vuosittain noin 2,5 miljoonaa muslimia tekee hajjin. Se on suurin vuosittainen rauhantapahtuma. Muslimit eri puolilta maailmaa ja eri yhteiskuntaluokista kokoontuu Mekkaan vastauksena Jumalan kutsuun. Kaikki pukeutuvat vaatimattomasti, miehillä on valkoinen ihram-vaate, jossa on kaksi kangasta. Hajj vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja tasa-arvon tunnetta sekä muslimien keskinäisen veljeyden (ja sisaruuden) tunnetta. Kun muslimi on tehnyt hajjin vilpittömin mielin, hän saa Jumalalta kaikki syntinsä anteeksi.
Pyhiinvaellus alkaa 8. päivä dhul hijja -kuuta ja huipentuu 9. dhul hijja -kuuta, kun kaikki pyhiinvaeltajat ovat Arafat-tasangolla Mekan lähellä. Siellä rukoillaan iltapäivällä auringon laskuun asti. Pyhiinvaellus päätetään 12. tai 13. päivä dhul hijja -kuuta. Muut kuin pyhiinvaeltajat paastoavat yleensä Arafat-päivänä. Se on ramadan-kuukauden jälkeen paras päivä paastota.

2020-04-30T12:06:54+00:00