Shavuot on yksi kolmesta niin kutsutusta pyhiinvaellusjuhlasta. Pyhiinvaellusjuhlat muistuttavat kaikki tavallaan Egyptin orjuudesta vapautumisen jälkeisestä erämaavaelluksesta. Myöhemmin temppelien kaudella ne olivat myös pyhiä, jolloin mahdollisuuksien mukaan juutalaisen tuli yrittää osallistua ainakin kerran vuodessa temppelijumalanpalvelukseen. Kaksi muuta pyhiinvaellusjuhlaa ovat juutalainen pääsiäinen pesah ja lehtimajajuhla sukkot.
Shavuotin aikana juutalaisilla on kolme syytä juhlaan. Niistä ensimmäinen on se, että Jumala antoi Moosekselle laintaulut ja Tooran. Tämän kunniaksi shavuot-juhlaa vietetään myös opiskelun juhlana, jota juhlistetaan usein erilaisilla esitelmillä. Toinen syy juhlintaan on se, että pesahista alkanut omerin laskeminen saadaan vehnäsadon kypsymisen myötä shavuotina päätökseen. Kolmas syy liittyy sekin sadon kypsymiseen. Tuolloin kerätään myös kevään ensimmäiset hedelmät. Shavuotia juhlistetaankin syömällä erilaisia viljatuotteita ja hedelmiä.
Shavuot muistuttaa myös lähimmäisten hyväksymisen tärkeydestä. Juhlan jumalanpalveluksessa luetaan ääneen Raamatun Ruutin kirja, jossa juutalaiseksi kääntyneestä Ruutista kasvaa kunnioitettu henkilö yhteisöön. Ihmisen syntyperällä ei ole juutalaisuuden mukaan merkitystä, vaan hänet punnitaan tekojensa perusteella.
